Vahva peruskunta lähtökohdaksi

Viime kuukausina on hallituksessa väännetty kättä kokoomuksen ja keskustan välillä PARAS-hankkeen jatkovalmistelun mallista. Viime viikolla asiaa linjattiin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta hallitusryhmien puheenjohtajien ja ministereiden Liisa Hyssälä - Paula Risikko - Mati Kiviniemi kolmikolla. Kuukausien mittelö päättyi järkisyistä vahvan peruskunta-mallin voitoon, mutta eri syistä mitä kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.)( Ksml 8.2.) yritti viestittää.

Ei ole sattuma, että kuntaministeri Kiviniemi (kesk.) on viime aikoina useaan kertaan yrittänyt kaupata Keski-Suomeen ns. Kainuun mallia palvelujen järjestämis- ja hallinnointimalliksi.

Tämä keskustan ajama maakuntamalli muodostuisi uudesta byrokraattisesta hallinnonportaasta, jossa koottaisiin nykyiset aluekehityksestä vastaavat maakuntaliitot, erikoissairaanhoito ja ammatillinen koulutus maakunnallisilla vaaleilla valittavan maakuntahallinnon alaisuuteen. Keskustan tavoitteena on ollut nykyisen vaalijärjestelmän suosiollisella avustuksella vahvistaa puolueensa asemaa korostamalla hallintomallia palvelujen järjestämisen sijasta. Mitä innokkaammin keskusta on maakuntamalliaan ajanut, sitä päättäväisemmin kokoomus on sitä vastustanut ja korostanut vahvan peruskunnan näkyvämpää roolia eri palvelujen järjestämismalleja pohdittaessa.

Merkittävää ministereiden saavuttamassa kompromississa on, että perusterveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja on jatkossa pidettävä yhtenä kokonaisuutena palvelujen järjestäjämalleja kehitettäessä. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella on alusta lähtien varauduttu SoTe-kokonaisuuden sisällyttämiseen uuteen järjestämismalliin. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että kaupunkialueen ulkopuolisten kuntien seututerveyskeskusvalmistelu menee uusiksi. Tuskinpa esimerkiksi Laukaa haluaa siirtää 60 prosenttia budjetistaan sairaanhoitopiirin alaisen liikelaitoksen hallintaan saamatta nykyisiä suunnitelmia suurempaa roolia hallinnossa. Lisäksi sairaanhoitopiiristä puuttuu tarvittava sosiaalipalvelujen osaaminen. Satoja tuhansia euroja maksaneen seututerveyskeskuksen suunnittelua on leimannut turha kiire varsinkin, kun on ollut tiedossa uuden terveydenhoitolain valmistelu. Nyt laki on luvattu antaa eduskunnalle vielä kevään aikana.

Maassamme on meneillään lähes 50 kuntaa koskettava kuntaliitosten selvitystyö. Kuntarakenteen kehittämisen suurimpana hidasteena on ollut epätietoisuus valtion linjauksista mm. sosiaalipalvelujen ja sairaanhoidon palvelurakenteiden muotoutumisesta. Viime päivien tapahtumat ovat tuoneet uutta valoa valmistelijoiden sumuisille poluille ja samalla antaneet voimakkaan signaalin vahvan elinvoimaisen peruskunnan roolista kuntarakenteen tulevaisuudelle.

PAULI PARTANEN Keski-Suomen kokoomus, pj. Jyväskylä, Tikkakoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu