Turpeen käyttö luo törkypäästöjä

Maakuntamme biomassavarojen hyödyntäminen nojaa suurelta osalta turpeen käyttöön. Tämä kävi selvästi ilmi Keski-Suomen energiapäivillä 28.1. esitetyistä maakunnan energiahuoltoon liittyvistä hankkeista.

Turpeeseen sitoutuminen ilmenee tavoitteista lisätä maakunnan omaa bioenergian tuotantoa ja kulutusta neljällä terawattitunnilla (4TWh) vuoden 2015 loppuun mennessä. Turpeen käyttöä on tarkoituksena nostaa 3,2:een terawattituntiin, kun se vuonna 2006 oli 2 terawattituntia. Turpeen energiakäytön merkittävä lisäys on ilmaston- ja ympäristön suojelemisen kannalta erittäin valitettavaa.

Vanhan Jyväskylän kaupunginvaltuustossa tehty päätös rakentaa Keljonlahden suurvoimala on turpeen massiivisen energiankäytön lisäyksen syy ja seuraus. Tätä taustaa vasten päätoimittaja Pekka Mervolan kirjoitus otsikolla "Helsinki on törkypäästäjä" (Ksml 24.1.) on aiheeltaan kaukaa haettu. Helsingin kivihiilivoimaloita lähempänä luulisi olevan oman kaupungin turvetta käyttävät voimalat. Turpeen hiilidioksidipäästöt ovat jopa kivihiiltäkin suuremmat.

Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan kommentissa (Ksml 30.1.) korostetaan, että Helsinki aikoo investointiensa myötä saavuttaa uusiutuvan tuotannon ja päästövähennysten tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Päämääränä hiilineutraali Helsinki vuonna 2030. Tällaisia näkymiä on Jyväskylään ja Keski-Suomeen vaikeaa enää rakentaa.

Keski-Suomen metsistä on mahdollista korjata energiapuuta 1,45 milj. kiintokuutiometriä vuodessa. Se on energiamäärältään n. 2,9 terawattituntia (TWh) - ja mikä tärkeintä, se on uusiutuvaa energiaa.

Vuonna 2008 Keski-Suomessa käytetyn metsähakkeen energiasisältö oli 1,2 TWh. Maakuntamme metsien energiapotentiaalia jää paljon hyödyntämättä. Ongelmana on mm. se, että, että turpeen hinta on puuhun nähden ylivoimaisen edullinen johtuen erityisesti talouslaman aiheuttamasta päästöoikeuksien halvasta hintatasosta.

Turpeen lisääntyvä käyttö maakunnassamme kuormittaa monella tavalla ympäristöä. Aito suoluonto on Keski-Suomessa katoava luonnonvara. Maakunnassamme on vain n.10 prosenttia Suomen soista ja turvesoista. Niistä ojitettuja ja pilattuja on 85 prosenttia.

Turpeenpolttajat hakevat edelleen systemaattisesti lupia viimeisille luontoarvoja sisältäville suojelualueiden ulkopuolella oleville soille.

Keski-Suomen turveteollisuuden hyödyntämä suoala on jo nyt kymmenkertainen maan keskiarvoon nähden (Veli Saari: Ksml 29.10.2009).

Arvokkaiden elinympäristöjen hävittäminen ja vesistöjen pilaaminen ei ole houkutteleva tulevaisuuden näkymä maakuntamme imagon kannalta.

JUKKA AMMONDT kaupunginvaltuutettu (vihr.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu