Myös lääninhallitus rahoitti Jelmua

Oli ilahduttavaa lukea lehtenne pääkirjoitusta "Tanssisali Lutakko - Jelmu on menestystarina" (Ksml 1.2.). Siinä kertasitte runsaan viiden vuoden takaisia tapahtumia, miten jo purku-uhan alla ollut vanha leipomorakennus lopulta kuitenkin saatiin pelastettua ja mittava peruskorjaus toteutettua. Kirjoituksessa itse jelmulaiset saavat ansaitsemansa tunnustuksen aktiivisuudestaan ja myös kunnioitettavasta velanhoitokyvystään. Oman panostuksensa lisäksi Jelmun todetaan tarvinneen kuitenkin myös myötämielisiä tukijoita ja tässä mielessä tuodaan esille kulttuurimesenaatti Kauko Sorjosen ja Jyväskylän kaupungin tärkeät roolit peruskorjausurakan taloudellisessa mahdollistamisessa.

Isoa peruskorjaushanketta aikanaan läheltä seuranneena ja sen rahoitusratkaisuissa mukanakin olleena mainion pääkirjoituksen sisällössä jää kuitenkin miettimään, olisiko ollut kohtuutonta, jos kirjoituksessa olisi Jelmun tukijana mainittu myös hankkeen päärahoittaja Länsi-Suomen lääninhallitus, joka sentään myönsi Euroopan aluekehitysrahaston hankkeena kustannusarvion loppusummaltaan 2,45 milj. euron peruskorjaukselle varsinaista EU-rahoitusta 743 950 euroa ja OPM:n hallinnonalan kansallista, ns. vastinrahoitusta 256 050 euroa eli yhteensä miljoona euroa EU-rahoitusta. Lääninhallituksessa pidettiin Tanssisali Lutakon hanketta hyvin tärkeänä. Se oli silloisen EU-ohjelmakauden 2000-2006 kolmanneksi suurin lääninhallituksen rahoittama hanke Keski-Suomessa.

Kansalaisten mielissä Euroopan unioni koetaan edelleenkin ilmeisesti vieraana ja etäisenä, kansallisesta näkökulmasta - joidenkin mielestä - jopa kiusaa tekevänä organisaationa, on kovin valitettavaa, että monenkin täkäläisin viranomaispäätöksin kuitenkin pitkälti EU-rahoitteisena mahdollistetun, myös kansalaisten arkeen olennaisestikin vaikuttavan hankkeen jopa päärahoituspohja jää - jostain syystä - toistuvasti kansalaisille kertomatta.

Monikohan keskisuomalainen on tietoinen EU-rahoituksen ratkaisevasta merkityksestä esimerkiksi Jyväskylän Vesilinnassa toimivan luonnonhistoriallisen museon, Keuruun esittävän taiteen talon Kimaran, Nyrölän Kallioplanetaarion tai Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen toteutumisessa? Ja jos keskisuomalainen vaikka tietäisikin EU-rahoitusta käytetyn, moniko toisaalta tietää, että tuota rahoitusta mm. edellä mainituille hankkeille aikanaan myönsi viime vuoden lopussa päivänsä päättänyt Länsi-Suomen lääninhallitus - viranomainen, jolla oikeastaan koko toiminta-aikansa oli pitkälti sama ongelma kuin Euroopan unionilla.

Keskisuomalaisilla ja yleensäkin kansalaisilla on oikeus asianmukaiseen tietoon myös Euroopan unionia koskevien myönteisten asioiden osalta.

JUKKA NÄTTINEN ylitarkastaja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.