Nuorison politiikkatietoisuutta lisättävä

Nuoret ovat innostuneita liittymään puolueisiin, lähtemään ehdokkaiksi ja heidän luottamuksensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä usko demokratiaan on hyvällä tolalla.

Nuoret kuitenkin kaipaavat yhä enemmän vaikuttamismahdollisuuksia päätöksissä, jotka koskevat heitä. Nuoret haluavat lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omissa kunnissaan, kuten esimerkiksi Nuorisobarometri 2008 osoittaa. Asenteet ovat siis kohdallaan, intoa löytyy ja tietoa on riittävästi.

Mutta toiselta puolelta katsottuna nuorten kiinnostus politiikkaan samoin kuin tietoisuus politiikasta on huolestuttavan huonolla tasolla. Nuoria ei kiinnosta, yhteiskunnallinen päätöksenteko tuntuu etäiseltä ja toivottomalta ja joillekin voi tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia pystyä nimeämään edes Suomen pääministeri - saati sitten kertoa esimerkiksi eri puolueiden eroista. Esimerkkinä lähipiiristäni voin mainita vaikkapa erään nuoren miehen, joka kysyi vakavissaan: "kuka ihmeen Alexander Stubb?". Minua ei naurattanut.

Kuilu "tietävien" ja "tietämättömien" välillä kasvaa jatkuvasti. Osa nuorista seuraa aktiivisesti ympäristöään, vaikuttaa eri kanavien kautta itseään lähellä oleviin asioihin ja ymmärtää poliittista päätöksentekoa eri tasoineen.

Toinen osa ei pysty käsittämään, miten häntä koskevista asioista päätetään, ei tunne systeemiä ja pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa passivoitumiseen ja tietämättömyyteen ympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Nuorena opittu perustietoisuus puolueista, politiikasta, eri instituutioista ja suhteista yhteiskuntaan auttaa varmasti siihen, että politiikka tuntuu läheisemmältä ja tutummalta ja kynnys siihen osallistumiseen - edes siten, että käyttää äänioikeutensa vaaleissa - madaltuu.

Koulussa opetetaan yhteiskuntaopin tunnilla valtiotason päätöksenteko pääpiirteissään ja hieman Suomen suhdetta EU:hun. Se ei riitä. Omassa lukiossani 5-6 vuotta sitten en muista kuulleeni montakaan sanaa kunnallispolitiikasta, puolueista tai niiden eroista. Ehkä asiaa jossain yhteydessä sivuttiin.

Kiinnostunut sai ottaa itse selvää ja kysymyksiin ei saanut helppoja vastauksia. Pienikin panostus ja informaatio voisi kuitenkin saada aikaan suuren eron nuorten suhtautumisessa politiikkaan ja päätöksentekoon, uskon.

Nuorten poliittisen tietoisuuden lisääminen hyödyttää paitsi nuoria itseään aivan kaikkia tahoja, yli puolue- ja ikärajojen. Liian moni nuori jättää äänestämättä, me poliittisesti aktiiviset nuoret voimme ehkä yhdessä korjata tilannetta. Puoluerajat ja -erot on hetkeksi laitettu syrjään ja yhteistyön kautta rakennetaan Jyväskylää, jossa nuoret osallistuvat aktiivisemmin politiikkaan ja ovat tietoisia vaihtoehdoistaan.

SAARA KARASVIRTA YTM, kauppatieteiden yo. Jyväskylän Kokoomuksen Nuoret, puheenjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu