Kielitaito on pääomaa loppuiäksi

Näinä aikoina peruskoulujen oppilaat tekevät valintaa siitä, mitä kieltä he haluavat koulussa opiskella. Päätös ei ole yhdentekevä. Se sitoo opiskelemaan valittavaa kieltä vuosiksi, ja rajoittaa mahdollisuutta valita muita valinnaisaineita.

Vieraan kielen opiskelun aloittaminen voi tuntua rajoittavalta ja haastavalta, jolloin hyvän ja laajan kielitaidon edut pääsevät unohtumaan. Vieraan kielen opiskelun ei tarvitse olla perässä vedettävä peikko, vaan se on parhaimmillaan maailmoja avartavaa tietotaitoa, joka ei ole minkään muun oppiaineen sisällä hankittavissa.

Euroopan unionin suosituksen mukaan jokaisen eurooppalaisen tuli hallita jollakin asteella oman äidinkielensä lisäksi kaksi vierasta kieltä. Suurimmalla osalla suomalaisista nämä kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti, mutta monikulttuurisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden työelämän näkökulmasta kieliyhdistelmän hallitsija ei välttämättä ole tarpeeksi kilpailukykyinen.

Valinnaisten kielten opiskelu vähenee vuosittain samalla kun peruskoulutukseen halutaan lisää oppiaineita. Peruskoulun tuntijakoa pyritään uudistamaan, ja yksi uudistuskohteista on kieltenopiskelun asema.

Kieltenopiskelun tärkeys on huomattu, mutta valinnaisten kielten ryhmät kärsivät oppilaspulasta. Yleisesti ottaen kielten opiskelu mielletään vaikeaksi ja vain tietyille oppilaille sopivaksi, mitä sen ei todellisuudessa tarvitse suinkaan olla.

Ensinnäkin on huomioitava, että moni oppilas hallitsee kieltä runsaasti jo ennen varsinaisten kielten tuntien alkamista. Muropaketin kyljet syynäävä ja nettipelejä päivittäin pelaava lapsi on täynnä kielitaitoa ilman ensimmäistäkään kielen tuntia koulussa. Toiseksi vanhempien ja ystävien tuki kielenvalinnoissa on merkittävä. Kielet ovat poikkeuksetta vuorovaikutuksellisia oppiaineita, minkä vuoksi niitä on tehokkaampaa opiskella yhdessä. Jos kielenopiskelu mielletään kotona tärkeäksi ja lapsen kielen opiskeluun halutaan osallistua, on siinä eteneminen helpompaa. Kolmanneksi todettakoon, että nykytietojen mukaan lapset ja nuoret voivat oppia useita kieliä ilman erityistä kielellistä lahjakkuutta, eli nk. kielipäätä.

Erään argumentin mukaan kielten tunnit ovat tylsiä. Tulevat kieltenopettajat ovat valmiita vastaamaan tähän haasteeseen. Opettajankoulutuslaitos pyrkii haastamaan opiskelijansa pohtimaan oppilaslähtöisiä opetustapoja ja autenttisia metodeja. Kun oppilas ymmärtää tarvitsevansa kielitaitoa omien mielenkiinnonkohteidensa ja tarpeidensa täyttämiseen, motivaatio lisääntyy ja kiinnostus uusia kieliä kohtaan kasvaa. Tulevaisuuden opettajat ovat valmiita vastaamaan oppilaiden vaatimuksiin, enää puuttuvat oppilaat.

Valinnassa kotiväen asenteiden merkitystä ei voi kylliksi korostaa. Kiinnostus kieliä kohtaan syntyy ympäristön asenteista, ja vaikuttajista vahvimmat löytyvät perheistä. Vanhemmat ymmärtävät kielten osaamisen tärkeyden, ja hyvien päätösten aika on nyt. Kielen tunnille osallistuminen ei vaadi pohjatietoja tai erityistä lahjakkuutta, vaan se sopii oppiaineena kaikille. Kielitaito on avain lukemattomiin mahdollisuuksiin, eikä kielen opiskelu koskaan mene hukkaan.

MARJA PYLKÄS tuleva venäjän opettaja Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu