Palveluseteleissä on puolensa

Jyväskylän kaupunginhallitus ratkaisi 17.1. paljon puhuttaneen palveluseteliasian. Perusturvalautakunta oli päättänyt, että etenkin vanhusten tarvitsemaa kotihoitoa vahvistetaan kuudella omalla työntekijällä ja setelien käyttöä lisätään 200 000 eurolla. Kaupunginhallitus päätti käyttää koko 450 000 euroa seteleihin. Todettakoon, että koko kotihoidon käyttötalouden nettomenot ovat lähes 17 miljoonaa euroa eli kyse on varsin pienestä osuudesta palvelua. Onko ratkaisu hyvä vai huono?

Äkkipäätä ajatellen kuuden työntekijän lisääminen hyvin kuormitettuun kotihoitoon olisi järkevää, olkoonkin ettei se vielä olennaisesti helpottaisi tilannetta. Nähdäkseni asiaa tulee tarkastella kahden kysymyksen valossa: millä tavalla saamme parhaiten turvattua asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut kohtuuhinnalla ja laadukkaasti ja miten voimme parhaiten helpottaa kotihoidon työntekijöiden työpainetta? Tässä yhtälössä olennaisia ovat niin vakituiset työsuhteet, sijaisuuksien hoitaminen kuin palvelusetelitkin. Toimivinta ratkaisua haetaan.

Olemme jo nyt ja tulevina vuosina entistä enemmän suurten haasteiden edessä kotihoidon tarpeen lisääntyessä väestön ikääntyessä. Jotta voisimme pitää käytettävissä olevien varojen puitteissa ikäihmisten tarpeista huolta, tarvitsemme myös uusia ratkaisuja. Säännöllisessä kotihoidossa on tarkoitus käynnistää tämän setelisatsauksen myötä uusi toimintamalli, jossa palvelun hinta olisi myös asiakkaalle kohtuullinen. Setelit helpottavat niin ikään ruuhkahuippujen tasaamisessa palvelun tarjoajia ollessa useampia ja mahdollistavat joustavuuden palvelun valinnassa. Palveluseteleiden kautta myös pienten yritysten on mahdollista tarjota palvelujaan, toisin kuin isoissa kilpailutuksissa.

Jotta systeemi toimisi, on varmistettava, että vanhukset saavat tarvitsemansa palveluohjauksen ja että vähätuloiset saavat palvelut ilmaiseksi. Näin on virkamiesten taholta vakuuteltu.

Kaupunginhallituksen päätökseen sisältyi seuraava kirjaus: Mikäli pilottikokeilu vanhusten säännöllisessä kotihoidossa ei onnistu niin, että hinnat pysyvät sekä kaupungin että asiakkaan kannalta kohtuullisina ja laatu hyvänä tai mikäli palvelusetelit eivät helpota kaupungin kotihoidon työpainetta, palataan lisähenkilöstön tarkasteluun viimeistään syksyllä 2011 hallituksessa. Näillä kriteereillä asiaa tarkastellaan.

Kaupungin oma toiminta on palvelun kivijalka, joka tarvitsee tuekseen uusia avauksia. Varmasti vielä tämän vuoden aikana näemme, onko ratkaisu tuonut kaivattua helpotusta ja miten on järkevää edetä. On korostettava, että vanhus- ja vammaispalveluiden nettomenoihin lisättiin tälle vuodelle kaikkiaan noin 7,3 miljoonaa euroa, missä on 9,8 prosenttia kasvua viime vuoteen nähden. Haasteita riittää edelleen, mutta satsauksia on myös aidosti tehty.

MARIKA VISAKORPI kaupunginhallituksen jäsen (kd.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu