Petopelot kuriin metsään menemällä

Suurpedot (susi, karhu, ahma, ilves) kuuluvat Suomen luontoon. Ne ovat asuneet ja vaellelleet täällä jo kauan ennen meidän ihmisten tuloa. Menneinä vuosisatoina ihminen vainosi pedot lähes sukupuuttoon ja nyt petokannat on vaivoin saatu palautumaan. Tosin tänäkin talvena metsästyskiintiöt mm. ilveksen kohdalla olivat liian suuria kantaan nähden.

Pidän ikävänä kansanedustaja Lauri Oinosen kaltaisen petopelon kylväjän lausahduksia (Ksml 17.1.). Jokaisella on pelkoja aina hämähäkistä naapuriin ja näitä pelkoja on opittava hallitsemaan. Pelkäävien ihmisten on saatava apua. Eläinlajien hävittäminen ja mielivaltainen siirtely eivät tätä edesauta. Ihmisen on opittava elämään ympäröivän luonnon kanssa. Lapsia ja kotieläimiä on suojeltava riittävin toimin. Tällaisia keinoja ovat esim. valvonta, petoaidat ja paimenkoirat. Hankkimalla perheeseen esimerkiksi jonkun suuren vuoristokoiran lasten turvaksi, pedoilla tuskin on pihaan mitään asiaa. Turvalliset koulukyydit on tietenkin myös taattava ja petovahingot korvattava.

Metsässä liikkujaa pedot väistävät. Pedon karkottamiseen marjastajan tai retkeilijän on hyvä pitää hieman meteliä metsään mennessä ja tietyn väliajoin. Olen liikkunut paljon metsissä lapsesta asti, enimmäkseen yksin, enkä ole onnistunut karhua tai sutta näkemään syrjäseudullakaan.

Suurpetojen siirtämisiin ei tule turvautua ilman erittäin hyviä perusteluja. Pedoilla on omat jalat ja kun ruoka loppuu, ne vaihtavat maisemaa. Riistanhoidossa on myös syytä huomioida, että pedoille jää riittävästi metsästettävää. Ihminen voi itse varsin hyvin vähentää lihansyöntiä.

Asun maalla keskellä ilvesreviiriä, mutta ikävä kyllä ilves taidettiin hävittää pois. Koko perheen kanssa olisimme riemuinneet, jos olisimme nähneet siitä muutakin kuin vain jäljet. Mielestäni paljon todennäköisempiä uhkatilanteita lapsilleni aiheuttavat liikenne ja törttöilevät ihmiset kuin metsän suurpedot. Paras keino vähentää petopelkoa on mennä metsään ja tutustua kunnolla luontoon, jos ei yksin niin sitten koko perheen voimin tai ystävän kanssa.

ARI JÄNTTI FT, biologi kansanedustajaehdokas (vihr.) Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.