Lipponen ja Niinistö veivät Suomen Emuun

Ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ja ex-valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) johdattivat vuonna 1998 Suomen ensimmäisten maiden joukossa ja ainoana Pohjoismaana EU:n "kovaan ytimeen", Euroopan talous- ja rahaliitto Emuun.

Ratkaisun myötä Suomen markka korvautui vuonna 2002 eurolla.

Keskusta vastusti ratkaisua, mutta se ei auttanut, kun asiasta ei järjestetty edes kansanäänestystä, kuten Ruotsissa tehtiin.

Nyt kun rahaliitto natisee liitoksistaan ja Suomi on muiden EU-maiden mukana joutunut antamaan mittavia laina- ja takauspäätöksiä Kreikalle ja Irlannille, Portugalin ja Espanjan jo kolkuttaessa ovella, on tämän ratkaisun mielekkyys asetettu perustellusti kyseenalaiseksi.

Ruotsi on pärjännyt rahaliiton ulkopuolella selvästi Suomea paremmin ja sen korkotaso on ollut jopa Suomea alhaisempi.

Lisäksi oman valuuttansa, kruunun, ja keskuspankkinsa harjoittaman rahapolitiikan turvin se on kyennyt säilyttämään kilpailukykynsä Suomea paremmin. Tämä on näkynyt muun muassa metsäteollisuuden saneeraustoimenpiteissä, jotka ovat koskettaneet Suomea Ruotsia kipeämmin.

Jo euroaluetta perustettaessa oli tiedossa, että siitä syntyisi optimaalinen valuutta-alue vain Saksan, Ranskan ja Benelux-maiden kesken.

Tiukat Emu-kriteerit päätettiin kuitenkin laittaa sivuun ja tehtiin poliittinen päätös ottaa mukaan kaikki halukkaat heti ensi vaiheessa.

Tähän päätökseen Lipponen ja Niinistö olivat keskeisesti vaikuttamassa, mutta sen sijaan, että he suhtautuisivat kriittisesti toimintaansa, he ovat esittäneet tiukkoja syytöksiä.

Lipponen ja Niinistö eivät edelleenkään tunnusta sitä, että rahaliiton ongelmat piilevät siinä, että sen jäseninä on talouden rakenteiltaan ja suhdannevaihteluiltaan erilaisia maita.

On ollut vain ajan kysymys, milloin ongelmat nousevat esiin. Toki kuriakin olisi tarvittu enemmän, mutta mikään ei pakottanut Suomea menemään mukaan tällaiseen järjestelmään.

Keskustelu eurobondeista - jäsenmaiden yhteisistä joukkovelkakirjalainoista - on jo käynnissä. Kun riskejä jaettaisiin Euroopan laajuisesti, myös hyvin asiansa hoitaneiden maiden, kuten Saksan ja Suomen, korkotaso nousisi.

Samalla jäsenmaiden itsenäisyys finanssi- ja talouspolitiikassa kaventuisi olennaisesti, kun niitä alettaisiin koordinoimaan tiiviisti eurooppalaisella tasolla.

Eurobondit on päättäväisesti torjuttava. Niiden käyttöönottoa voitaisiin jo kutsua "julmetuksi liittovaltiokehitykseksi", kuten eduskunnan nykyinen varapuhemies Seppo Kääriäinen (kesk.) eduskunnan lähetekeskustelussa rahaliiton jäsenyyttä nimitti.

Lähiviikot ja -kuukaudet näyttävät, millaiseksi Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön johdolla aikoinaan tehtyjen päätösten taakka suomalaisille veronmaksajille muodostuu.

PETRI NEITTAANMÄKI ministerin erityisavustaja, maisteri kansanedustajaehdokas (kesk.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.