Setelijärjestelmässä on pulmia

Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen (kok.) ilmaisi vahvan pettymyksensä kirjoitukseeni koskien tapaa, jolla kaupungissa poljetaan laillisen kunnallisdemokratian hengessä tehtyjä päätöksiä. Partasella on toki oikeus mielipiteeseensä, mutta tekstissä esiintyneet asiavirheet on syytä korjata.

Toisin kuin Partanen väittää, kaupungin taloudesta vastaa kuntalain mukaan valtuusto, joka voi niin halutessaan delegoida budjettivaltaa alaspäin, esimerkiksi lautakunnille. Näin tehtiin valtuuston budjettikäsittelyn yhteydessä. Tuolloinhan sovittiin, että talousarviokirjauksesta poistetaan kaikki viittaukset palveluseteleitä koskien ja vahvistettiin kaupunginhallituksen yksimielinen linjaus valtuuttaa lautakunta tekemään nämä päätökset.

Väite, että lautakunta ylittäisi määrärahansa "ennen kuin varsinaista talousarviovuotta olisi eletty päivääkään" on täysin virheellinen. Uusiin virkoihin ei suinkaan osoitettu rahaa määrärahan "ulkopuolelta", vaan palveluseteleihin kaavailtuja varoja vain kohdennettiin uudelleen talousarvion puitteissa. Sosiaali- ja terveyspalveluista eläköityy vuosittain noin 100 työntekijää ja tämä toimii tarvittaessa puskurina seuraavana vuonna. Täyttölupien myöntämisellähän tässä kaupungissa on keskushallinnon puolella pelattu jo vuosia.

Vanhusten säännöllinen kotihoito on palvelu, johon seteli soveltuu huonosti. Menetelmän edullisuus kaupungille perustuu siihen, että käyttäjän omavastuuosuudet ovat korkeita. Pienituloiselle seteliä ei kannata myöntää, sillä lakisääteisissä palveluissa on käytössä tulorajat, jolloin firmalta ostettavan palvelun hinta jää kunnan maksettavaksi. Seteleitä tarjotaan harkiten vain niille, jotka sitä pystyvät käyttämään. Painopistettä kustannusten jakaantumisesta voidaan pallotella kunnan ja kuntalaisen välillä, mutta järjestelmän todellisia kustannuksia ei rehellisesti käsitellä tai avata missään. Tätäkin oleellisempaa on, että kotihoitoon tarvitaan kipeästi lisää käsipareja.

Partanen totesi, että "vihjailut kaupunginjohtajan poliittiseen taustaan ja sen vaikutuksista viranhoitoon ovat henkilöön kohdistuvia ja loukkaavia". Kaupunginjohtaja valitaan poliittisin perustein. Markku Andersson toimii myös Kuntaliiton hallituksen 1. varapuheenjohtajana kokoomuksen mandaatilla. Jopa Wikipedia tietää kaupunginjohtajan puoluetaustan. Tätä taustaa vasten on lähes lapsellista puhua mistään "poliittisesta sitoutumattomuudesta".

RIITTA MÄKINEN perusturvalautakunnan pj. kansanedustajaehdokas (sd.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.