Opintotuki ei ole palkkaa

Toimittaja Sami Rahkonen kirjoitti kolumnin (Ksml 3.1.) opiskelijan toimeentulosta. Rahkonen arvosteli sitä, ettei Kelan mahdollista opiskelijalle opiskelua ja työntekoa.

On syytä oikaista muutamia virheellisiä käsityksiä siitä, kuka Suomessa päättää ja mistä. Kela on sosiaaliturvan toimeenpanija ja sitä työtä me teemme etuuksia koskevien lakien mukaisesti. Kela ei siis päätä sen paremmin opintotuen määrä- kuin myöntämisperusteitakaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa opintotuen ohjauksesta ja kehittämisestä sekä opintotukilain muutoksia koskevien hallituksen esitysten valmistelusta. Eduskunta lakien säätäjänä puolestaan viime kädessä vastaa lakien sisällöistä ja siitä, kuinka yhteiskunnan varallisuutta jaetaan eri väestöryhmien kesken.

Opintotuki ei ole palkkaa tai yhteiskunnan "palkkio" opiskelusta, vaan se on osa yhteiskunnan rahoittamaa sosiaaliturvajärjestelmää. Sosiaaliturvan tarkoituksena on taata kohtuullinen toimeentulo niille, jotka ovat tuen tarpeessa ja jotka eivät pysty rahoittamaan elämistään työnteolla. Sosiaaliturva on tarveharkintaista eli tukea saavat vain siihen oikeutetut henkilöt tietyillä perusteilla. Opintotuessa taloudellisen tarveharkinnan yhtenä kriteerinä ovat opiskelijan opiskeluaikana saamat tulot. Myös muissa sosiaalietuuksissa omat tulot vaikuttavat tukeen. Tarveharkinnan avulla varmistetaan se, että jokainen opiskelija saa oikean määrän tukea ja että järjestelmä toimii tasapuolisesti kaikkia opiskelijoita kohtaan. Tarveharkinnalla tukea myös ohjataan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Rahkosen näkemyksen mukaan yhteiskunta rankaisee ahkeraa opiskelijaa. Hänen mielestä opintotukea tulisi voida saada, vaikka opiskelijalla olisi paljonkin muita tuloja, jos vain opinnot edistyvät. Se olisi mahdollista, mutta samalla se tarkoittaisi pienempää opintotukea kaikille tai vaatisi suurta kasvua opintotukimenoihin, mitä ei voida pitää kovin todennäköisenä.

Opintotuessa ja sen takaisinperinnässä olevat menettelyt perustuvat siis opintotukilakiin. Opintotukilain mukaan opiskelija on itse velvollinen seuraamaan omia tulojaan, kun hän nostaa opintotukea. Opiskelijan tuloja seurataan vuositulorajan avulla, jonka suuruus määräytyy kalenterivuoden aikana käytettyjen opintotukikuukausien perusteella. Jos vuositulot ylittävät tulorajan, voi opiskelija joustavasti perua tai palauttaa opintotukea seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun asti. Näin ollen väite siitä, että opintotukeen on luotu järjestelmä, jossa voi vain joko opiskella tai tehdä työtä, ei pidä paikkansa.

Päinvastoin, opintotuen vuositulomalli tukee sitä, että opiskelija voi joustavasti yhdistää opiskelun ja työssäkäynnin. Esimerkiksi 9 kuukautta opintotukea saavalla voi olla muita tuloja 11 850 euroa. Sen summan opiskelija voi ansaita miten vain vuoden aikana. Eikä tuloja tarvitse raportoida Kelalle, sillä tulovalvonta tehdään verotustietojen avulla - tosiasiallisesti ja tasapuolisesti.

JOUNI PARKKONEN suunnittelija Kelan opintotukiryhmä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.