Lapsella on oikeus elää turvassa

Nimimerkki "Kukaan ei valvonut" (Ksml 11.1.) nosti esille asioita, jotka ovat keskeisiä perhehoidon kehittämisessä. Perhehoidon määrää ei voida kasvattaa, ellei samalla lisätä voimavaroja perhehoitoon. Riittävien resurssien myötä myös perhehoidon valvonta tehostuu. Laadukas, lapsen tarpeista lähtevä perhehoito edellyttää, että kunnalla on kokonaisvaltainen suunnitelma siitä, miten uusia perhehoitajia rekrytoidaan, valmennetaan ja tuetaan. Suunnitelman tulee sisältää myös tukitoimet sijoitetuille lapsille.

Sijaisperheeseen siirtyminen ei saa tarkoittaa lapselle sitä, että hänen turvallisuutensa tulee uhatuksi, kuten kirjoittajalle oli käynyt. Lapsen uuteen ympäristöön sopeutumisen edellytyksenä on turvallisuus ja jatkuvuus. Huostaanotto tarkoittaa sitä, että sosiaaliviranomaiset ottavat vastuun lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta (Lastensuojelulaki 40§). Sijaishuoltopaikkoja valvovat lapsen sijoittaneen kunnan viranomaiset ja aluehallintovirastot.

Valtakunnallisessa lastensuojelujärjestössä, Pesäpuu ry:ssä, on kehitetty pitkäjänteisesti perhehoidon laatua tuottamalla laadukkaita työmenetelmiä ja välineitä lastensuojeluun ja perhehoitoon. Kehittämistyö tähtää siihen, että jokainen oman syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitettu lapsi ja nuori voisi hyvin, saisi äänensä kuuluville ja pystyisi vaikuttamaan omaan elämäänsä. Lapsen tulee saada puhua hänelle tärkeistä asioista aikuisille, jotka ottavat lapsen myös vakavasti.

Uusien perhehoitajien rekrytoinnin lähtökohtana tulee olla mahdollisuus tarjota tuleville perhehoitajille riittävän pitkä, prosessinomainen ennakkovalmennus, joka sisältää sekä valmennuksen että yhteisen arvioinnin perheen valmiuksista toimia sijaisvanhempana. Näin luodaan edellytykset sille, että jokainen sijoitettava lapsi pääsee hänelle sopivaan, hyvin valmennettuun perheeseen. Perhehoitolain uudistamista pohtiva työryhmä onkin esittänyt valmennusta pakolliseksi, kuten Aila Paloniemikin totesi ( Ksml 9.1.). Suomessa on käytössä PRIDE-valmennus, jota Pesäpuu ry on ylläpitänyt ja kehittänyt jo 15 vuoden ajan.

Valmennus on kuitenkin vasta ensimmäinen askel hyvään perhehoitoon. Sijoitettu lapsi ja hänen sijaisperheensä tarvitsevat ympärilleen yhteistyöverkoston, joka antaa tukea sekä lapselle että perhehoitajille. Avainasemassa ovat lastensuojelun ammattilaiset sekä muut yhteistyökumppanit: päivähoito, koulu, opettajat, oppilashuolto. Viranomaisilla tulee olla riittävästi tietoa lastensuojelusta ja huostaanotoista kyetäkseen antamaan tukea sijoitettavalle lapselle, kun hän sitä tarvitsee.

Sijoitetun lapsen oikeuksien kannalta on oleellista, että hänellä on oma sosiaalityöntekijä tai muu yhteyshenkilö, joka on aina saatavilla ja jonka puoleen lapsi voi kääntyä aina kun siihen on tarvetta. Riittävän tiivis yhteydenpito sosiaalityöntekijän ja sijaisvanhempien välillä antaa mahdollisuuden avoimeen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.

Eduskunnalla on nyt mahdollisuus vaikuttaa perhehoidon kehittämiseen laadukkaammaksi uudistamalla perhehoitajalakia sellaiseksi, että se antaa riittävät raamit laadukkaan perhehoidon toteuttamiselle. Perhehoidon kehittämisen motiivina ei tule olla ainoastaan säästöt, joita saadaan vähentämällä laitoshoitoa. Lähtökohtana tulee olla sijoitettavan lapsen tarpeet ja oikeudet.

RAILI BÄCK-KIIANMAA toiminnanjohtaja Pesäpuu ry, lastensuojelun erityisosaamisen keskus Jyväskylä

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut