Laadukas perhehoito vaatii yhteistyötä

Kiitos nimimerkki "Kukaan ei valvonut" herättelevästä kirjoituksesta lastensuojelun perhehoidosta (Ksml 12.1.). Olet joutunut lapsena kokemaan sellaista, mitä kenenkään lapsen ei pitäisi koskaan joutua kokemaan. Se, että raiskaus tapahtuu huostaan oton jälkeen sijoittavan kunnan hyväksymässä ja valitsemassa sijaisperheessä, on erityisen tuomittavaa.

Onneksi näin järkyttävät asiat ovat harvinaisia. Suurin osa perhehoitajista ja sijaisvanhemmista hoitaa vaativan tehtävänsä erinomaisesti, järjellä ja sydämellä. Myös monet sijaisperheissä varttuneista nuorista pitävät sijaisperhettään oman eheytymisensä kannalta ratkaisevan tärkeänä.

Perhehoitoliitto ry tuomitsee lasten ja nuorten kaltoin kohtelun niin heidän omassa kodissaan kuin sijaisperheessäkin. Lastensuojelulaki ohjeistaa valvonnasta näin:

Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on järjestettävä. Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja aluehallintovirasto. (LS 79 §)

Perhehoitoliitto ry on voimakkaasti ajanut nykyisen perhehoitajalain uudistamista. Sillä halutaan nimenomaan vaikuttaa perhehoidon laatuun ja tukimuotoihin sekä eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseen. Säännöllinen yhteistyö merkitsee myös valvonnan tehostumista. Tapaamalla perhehoidossa olevia lapsia ja nuoria sekä heidän sijaisvanhempiaan säännöllisesti sosiaalityöntekijä voi varmistua lapsen hyvinvoinnista ja tarjota tukea sijaisvanhemmille.

Valitettavasti tapaamiset eivät aina toteudu lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Jokaisella sijoitetulla lapsella on lain mukaan oltava nimetty sosiaalityöntekijä, jonka tulee tavata lapsi riittävän usein ja myös kahden kesken. Tämä on myös sijoitetun lapsen ja nuoren oikeus. Mahdollisiin ongelmiin pitää puuttua välittömästi ja ilmoittaa asiasta viipymättä sosiaalitoimeen.

Perhehoitoliitto on ajanut perhehoitajiksi aikovien ennakkovalmennuksen pakollisuutta. Juuri ennakkovalmennuksen lakisääteistämisellä halutaan varmistua siitä, että sijaisvanhemmiksi ryhtyvillä on valmiudet toimia tehtävässään ja riittävästi tietoa siitä, mitä huostaan otettu ja traumaattisia kokenut sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tarvitsee.

Kaikista sijaishuollon muodoista vain perhehoito voi tarjota lapselle ja nuorelle pysyvät ihmissuhteet ja kiintymyksen mahdollisuuden, jotka ovat lapsen kehityksen ja kasvun perusedellytyksiä.

Perhehoitosijoitukset ovat myös suhteellisen kestäviä. Sijoituksista purkautuu arviolta 10 prosenttia, niistäkin osa perustellusti ja suunnitelmallisesti. Silti yksikin kaltoin kohtelu perhehoidossa tulee olla tuen, yhteistyön ja valvonnan menetelmin vältettävissä. Tähän tarvitsemme uuden perhehoidon lainsäädännön ja vahvan perhehoidon toimintaohjelman. Niitä tarvitaan myös, jos maassamme halutaan lisätä perhehoidon määrää.

AILA PALONIEMI pj, kansanedustaja (kesk.) PIRJO HAKKARAINEN toiminnanjohtaja HANNU PIISPANEN kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu