Monen tekijän summa

Tilastokeskuksen aineistoon perustuva juttu maahanmuuttajien koulutuksesta Suomessa (Ksml 29.12.) oli hyvä keskustelun avaus. Koulutus on yksi avain lasten, nuorten ja aikuisten kotoutumiseen.

Elina Kilpi-Jakonen Oxfordin yliopistosta on väitöskirjassaan tutkinut toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten sijoittumista toisen asteen koulutukseen ja verrannut sitä kantaväestön nuorten sijoittumiseen niin ikään Tilastokeskuksen aineiston avulla. Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien lapset eivät menesty yhtä hyvin kuin valtaväestö perusopetuksen päättövaiheessa.

Kilpi-Jakosen tutkimuksessa kiinnostavinta on kuitenkin se, että kun otetaan huomioon kotitausta (esim. vanhempien työttömyys, alhainen koulutustaso), monet erot toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten ja valtaväestön välillä häviävät. Näin vanhempien koulutuksen kehittäminen ja työllisyys edistää heidän lastensakin kotoutumista ja antaa suuntaa heidän koulutuspoluilleen. Kun pohditaan syitä opiskeluun tai koulupudokkuuteen, on tarkasteltava kokonaisuutta sekä lasten että aikuisten kannalta.

Maahanmuuttajien kotoutumisesta ja koulutuksesta on Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa tehty kehittämissuunnitelma "Osallisena Suomessa" -kokeilulakihankkeelle, joka on osa uutta kotouttamislakia. Suunnitelmassa tarkastellaan myös lasten ja nuorten kotoutumista ja koulutusta. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus on tärkeää, jotta nuoret voisivat edetä koulutuspolullaan. Siihen onkin nyt kehitteillä kokeiluja myös "Osallisena Suomessa" -hankkeessa.

Lukioon valmistava koulutus on silti vain yksi väylä eteenpäin. Paljon on tehtävää siinä, miten esimerkiksi perusopetuksessa eri oppiaineiden opettajat ottaisivat huomioon sen, että heidän luokassaan on oppilaita, joille suomi tai ruotsi on toinen kieli. Tarvitaan pedagogisen osaamisen kehittämistä. Myös oppilashuolto ja moniammatillinen yhteistyö laajemmin on tuottanut hyviä tuloksia esimerkiksi Turun seudulla Vaskooli-hankkeessa.

Moniammatillinen yhteistyö ja opettajien pedagogisen osaamisen kehittäminen sekä heidän jaksamisestaan huolehtiminen tukevat kaikkia oppilaita.

Ammatillinen koulutus on lisännyt suosiotaan. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi maahanmuuttajanuoret eivät ole päässeet ammattikouluun. Lukioon mennään, vaikka kielelliset ja muut edellytykset eivät aina antaisi mahdollisuuksia.

Myös kantaväestön nuoret saattavat mennä heikolla keskiarvolla lukioon. Olemme kehittämissuunnitelmaa tehdessämme löytäneet esimerkkejä myös siitä, että monet maahanmuuttajanuoret hakeutuvat mieluummin lukioon kuin ammattikoulutukseen, koska asenneilmapiiri voi ammattikoulussa olla maahanmuuttajakielteinen.

Suomen profiloitumisen koulutukseen panostavana maana tulee näkyä myös maahanmuuttajien koulutuksessa.

SARI PÖYHÖNEN erikoistutkija Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.