Tasaveroa on toteutettu jo pitkään

Suomessa siirrytään kohti tasaveroa. Kokonaisveroista enää alle 10 prosenttia kerätään progressiivisella valtion tuloverolla. Lipposen ja Vanhasen hallitukset siirsivät verotuksen painopistettä määrätietoisesti kulutuksen ja asumisen verotukseen samalla kun ne suosivat hyvätuloisia euromääräisesti keventämällä tuloveroasteikkoja. Nyt Kiviniemen hallitus kiristi voimakkaasti energiaverotusta, joka on myös tasavero.

Veropolitiikka on kasvattanut tuloeroja ja hyödyttänyt pääosin Etelä-Suomen vaurainta väkeä maakuntien kustannuksella.

Ainoa varsinaisesti progressiivinen eli tuloeroja tasaava vero on valtion tulovero. Kunnallisverossa on pieni progressiivinen osa. Sen sijaan kunnallisvero pääosin, kiinteistö-, energia-, jäte-, polttoaine- ja autoverot sekä arvonlisävero ovat tasaverotyyppisiä. Ne iskevät suhteellisesti raskaimmin pienituloisiin, joita tuloverokevennykset ovat hyödyttäneet vähiten.

Tällä vaalikaudella eduskunta on tehnyt yksimielisesti kaksi poikkeusta hyvätuloisia suosineesta peruslinjasta. Kunnallisverotuksen perusvähennystä korotettiin ja ruuan arvonlisäveroa alennettiin.

Tuloerojen kasvattaminen on viime vuosina ollut hallituspohjasta riippumatta tietoista politiikkaa. Ministerit ovat vaatineet ansiotulojen verotuksen keventämistä ja vastaavasti kulutusverojen kiristämistä. Tätä noudatettua linjaa haluaa Hetemäen verotyöryhmä edelleen syventää. Se laati valtion varoin kokoomukselle vaaliohjelman, joka sopii jatkoksi 15 vuotta harjoitetulle tasaveropolitiikalle.

Kun ns. Sata-komitean ehdotuksista heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien, esimerkiksi pieneläkeläisten, yksinhuoltajaperheiden ja työttömien aseman parantamiseksi ei ole toteutettu juuri mitään, ei tule myöskään kaikkein parhaimman veronmaksukyvyn omaavien verotusta keventää siirtämällä rasitusta välillisiin veroihin, jotka rasittavat suhteellisesti eniten pieni- ja keskituloisia.

Yksi selkeimmin torjuttava ehdotus on asumiskustannuksia kiristävän kiinteistöveron jatkuva korottaminen. Vanhasen ykköshallitus poisti varallisuusveron, joka koski muutamaa kymmentätuhatta kaikkein rikkainta. Sen jälkeen on velkaisia ja pienituloisiakin rasittavaa kiinteistöveroa kiristetty jatkuvasti. Kiinteistövero on erityisesti asumiseen kohdistuvalta osalta kohtuuton varallisuusvero.

Suurten osinkotulojen verotuksen kiristäminen on paikallaan. On vaikea hyväksyä se, että keskimääräisistä ansioista tulonsaajalta peritään kireämpi vero kuin suurista osinkotuloista. Myös lyhytaikaisen omistamiseen perustuvan voiton verotusta voi kiristää. Sen sijaan pienten ja keskisuurten yritysten verotuksen kiristäminen johtaisi työllisyyden heikkenemiseen. Harmaan talouden torjumista tulee lopultakin tehostaa ja näin hankkia jopa miljardien verotulot.

Hallitus ajoi eduskunnassa läpi energiaverouudistuksen. Tavallisille kotitalouksille lankeaa raskas lisärasitus. Monet energiavaltaiset vienti- ja pk-yritykset saivat myös kohtuuttoman lisäkustannuksen. Hallituksen energiaverouudistus oli mittava verorasituksen siirto, joka näkyy kotitalouksien ja monien yritysten vaikeuksien kasvuna. Samaan aikaan hallitus ajoi läpi 450 miljoonan euron tuloverokevennykset, jotka jälleen kohdennettiin hyvätuloisia euromääräisesti suosien. Tasavero eteni pitkän loikan.

Erityisesti nyt, kun valtio ja kunnat velkaantuvat vaarallisen voimakkaasti, tarvitaan rehellistä tosiasioiden tunnustamista. Sitä on se, että kokonaisverotusta ei voida keventää sekä se, että on paljon meitä, joiden veronmaksukyky mahdollistaa nykyistä enemmän veroja. Kun toimitaan näiden tosiasioiden mukaisesti, voidaan luvata kohtuullinen palvelujen turva myös niille, joiden omat varat eivät riitä sitä markkinoilta hankkimaan.

TOIMI KANKAANNIEMI kansanedustaja (kd.) Uurainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu