Veroesitys pielessä

Jouni Backman (sd.) kirjoitti (Ksml 4.1.) Martti Hetemäen verotusesityksestä mm. että "verouudistuksella on vahvistettava verotuksen oikeudenmukaisuutta". Tuota myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) edellytti verotoimikunnalta sitä asettaessaan syksyllä 2008.

Hetemäen raporttia vastaanottaessaan Katainen ei maininnut siitä enää sanaakaan. Eikä raportista ole sellaista nähtävissäkään. Lähinnä se on EK:n toivomuslista, josta toki näkyy se Kataisen "kuningasajatus", että verotetaan työn tekemistä vähemmän mutta työtekijää sitäkin raskaammin.

Käsittämätöntä on, että Hetemäki esittää välillisten verojen, erityisesti alv:n ja energiaverojen korotusta, kun talouskasvuksi ennakoidaan n. 3 prosenttia ja avoin työttömyys on noin 300 000, piilotyöttömyys huomioituna noin 500 000 henkeä.

Tuolla talouskasvulla ei työttömyyttä korjata ja jokainen %-yksikkö alv:n korotuksessa leikkaa kansalaisten ostovoimaa n. 4 prosenttia, koska se jo nyt menee isolta osalta välttämättömyysmenoihin. Joka neljännen varat eivät riitä siihenkään.

Jos ostovoima ei keskimäärin vähene noin paljoa, vahvistaa se vain sen, että joku maksaa omaa osuuttaan vähemmän.

Hetemäen esittämä 2 prosenttiyksikön korotus tyrehdyttäisi kasvupotentiaalin kotimaisilta yrityksiltä ja energiaverojen korotus myös vientiyrityksiltä. Se ei voi olla verouudistuksen tarkoitus.

Uskon, että Katainen huomasi - ellei jopa tiennyt ennalta - mitkä tuon esityksen ongelmat ovat, ja juuri siksi siirsi sen kommentoimisen helmikuulle. En pettyisi, vaikka hän ei kommentoisi silloinkaan vaan yrittäisi siirtää asian vaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Silloin niistä ei neuvotella, kysytään vain, kuka ne sietää.

Yrittääkö hallituksen pääpuolueeksi pyrkivä kokoomus käydä vaalit sammutetuin lyhdyin vaalien keskeisimmästä talouskysymyksestä? Noin halpaan en soisi äänestäjien lankeavan. Jos Hetemäen raporttia käytetään pohjana hallitusneuvotteluissa, kelpaa se vain esimerkiksi siitä, kuinka verotusta ei ainakaan pitäisi kehittää.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen arvioima kestävyysvaje n.1,5 miljardia euroa/vuosi olisi pitkälti hoidettavissa harmaan talouden laittamisella kuriin. Sen arvoksi lasketaan 10-14 miljardia, joten jo runsaat 10 prosenttia riittäisi tavoitteeseen. Hetemäen raportissa siihen ei esitetä mitään korjausta.

Mutta se, että Backlund ei muistanut (?) pääomaverotukselle osakkeitten hallintarekisteriin luotua porsaanreikää välttyä osinkotulojen verotukselta jopa kokonaan, selittynee sillä, että sen porsaanreiän teki Paavo Lipponen. Sadoiksi miljooniksi vuodessa sitäkin on arvioitu.

Perusteluiksi tuolle lakimuutokselle kerrottiin, että laki on saatava vastaamaan paremmin käytäntöä. Kun siis oli riittävän paljon rikottu lakia, niin laki piti muuttaa. Kaikkea se Lipponen keksikin. Antoi ainakin painoa sanonnalle, että kun lakiin nojaa riittävästi, se antaa periksi. Kyse näyttää olevan vain siitä, kuka nojaa.

JORMA USKI kaupunginvaltuutettu kansanedustajaehdokas (ps.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.