Onko hallitus unohtanut köyhät?

Pääministeri Matti Vanhasen I hallitus, jossa olivat Keskusta, Sdp ja Rkp, teki tasan kolme vuotta sitten eduskuntavaalivuoden 2007 budjettiin köyhyyspaketin. Hallitus lupasi siihen 40 miljoonaa euroa ja edellytti kunnilta samansuuruista panostusta. Paketti sisälsi yksinhuoltajien elatustuen korotuksen 5,95 eurolla kuukaudessa ja huostaan otettujen lasten sijaisvanhempien tuen noston sadalla eurolla kuukaudessa. Lisäksi hallitus lupasi täsmätoimia sotien veteraaneille, lapsiperheille, työttömille, vammaisille ja omaishoitajille. Näille ei kuitenkaan edes luvattu euromääräisiä etuuskorotuksia. Opiskelijoita ei mainittu.

Kolmen vuoden takaisen 40 miljoonan euron köyhyyspakettinsa hallitus markkinoi suurieleisesti kuten vaalibudjetit yleensä. Samaan aikaan se antoi 40 000 kaikkein rikkaimmalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa poistamalla varallisuusveron. Sdp:lle tämä politiikka merkitsi vuoden 2007 maaliskuussa rajua vaalitappiota ja ajautumista oppositioon.

Tuore tutkimus kertoo, että Suomessa on yli 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä. Kahden viime vuoden aikana määrä on kasvanut 100 000 hengellä. Vuoden 2007 budjetin köyhyyspaketti on näin osoittautunut tehottomaksi vaalitempuksi. Tuloerot ovat kasvaneet. Suomalaiset ovat jakautuneet entistä selkeämmin kolmeen ryhmään: hyväosaisiin, keskiluokkaan ja köyhiin.

Köyhyyden määritelmästä voidaan olla monta mieltä. Virallinen määritelmä luokittelee köyhiksi henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat vuositulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Raja on nyt noin 13 000 euroa vuodessa yhden henkilön kotitaloudessa.

Huolestuttavaa on se, että köyhyydessä eläviä lapsia on noin 140 000. Lapset eivät ole syyllisiä perheidensä ahdinkoon. He kuitenkin kärsivät usein eniten ja ovat suuressa syrjäytymisvaarassa. Nyt tarvitaan täsmätoimenpiteitä varsinkin yhden huoltajan lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Pienituloisille lapsiperheille kohdennettu erityislapsilisä olisi paikallaan.

Veteraanit ja eläkeläiset ovat taistelleet maamme itsenäisyyden puolesta ja rakentaneet hyvinvointimme. Heidän eläkkeidensä ja etuuksiensa parantamisen on oltava etusijalla. Pääministeri lupasi takuueläkkeen juuri ennen ensi eduskuntavaaleja. Se ei saa olla kolmen vuoden takaisen kaltainen pettävä vaalilupaus.

Työttömyys on kasvussa. Pian yhä useampi työtön putoaa ansiosidonnaiselta päivärahalta peruspäivärahalle. Se iskee myös perheisiin. Hallituksen ehdottama kunnallisveron perusvähennyksen korotus on erinomainen, mutta melko vaatimaton parannus, josta hyötyvät myös monet työttömät.

Vanhasen hallitus työnsi kaikki epäkohdat pari vuotta sitten perustamaansa Sata-komiteaan. Köyhyys ehtii kasvaa ennen kuin komitea saa ehdotuksia aikaan. Yksi korjausta vaativa epäkohta on se, että toisen etuuden parantaminen usein leikkaa toista etuutta, jolloin köyhyys vain jatkuu. Vaikea talouden tilanne edellyttää, että verotusta ja etuuksia uudistetaan erityisen huolellisesti. Nyt ei ole suurten lupausten aika, mutta köyhiä emme saa unohtaa.

Köyhyys rasittaa vaikeuksissa olevaa kuntataloutta. Nyt tulisikin lisätä kuntien tuloja säätämällä pääomatuloverotukseen kuntavero-osuus. On kohtuutonta, että ansio- ja eläketuloihin verrattuna lievästi verotetuista pääomatuloista ei tule mitään kunnalle, jonka palveluja käyttävä asukas pääomatulon saaja on. Yritysverotusta ei tule kiristää, koska se heikentäisi työllisyyttä, mutta pääomatulojen ja ansiotulojen välistä kuilua tulee kaventaa. Tämä lisäisi tasa-arvoa ja kohentaisi kriisiytyvää kuntataloutta.

TOIMI KANKAANNIEMI kansanedustaja (kd.) Uurainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu