Aika arvioida suhdetta kulttuureihin

Ajatus lännen ylivoimasta on kuvattu "historian päättymisenä" ja ylimielinen jako "meihin ja muihin" on tehnyt kulttuurien ja uskontojen välisestä dialogista entistä vaikeampaa. Onko sivilisaatioiden välinen yhteenotto vältettävissä ja jos on, niin miten? Tämä mielipide ei ole tieteellinen eikä välttämättä opillisesti oikea, mutta näitä tuntoja on matkaan tarttunut muita tavatessa.

Asiaa valaisee mm. läntisen kristillisyyden ja islamin lähtökohtainen ero. Jo antiikin Kreikasta lähtöisin oleva läntinen näkemys ihmisoikeuksista ja demokratiasta perustuu ihmiskeskeisyyteen, yksilönoikeuksiin ja sellaiseen päätöksentekoon, johon uskonnolla on vaikutusta vain välillisesti. Lait ovat ihmisten säätämiä ja oikeus valvoo niiden toteutumista rinnan maallisen hallinnon kanssa, ei kirkon.

Vastaavasti islamilaisuudessa laki tulee jumalalta eikä se ole ihmisen aikaansaannosta eikä tulkittavissa. Koraanin mukaan kaikkivaltias jumala edellyttää velvollisuuksien noudattamista omia oikeuksia korostamatta. Lakia kirjaimellisesti noudattava muslimi on vähemmän kiinnostunut yksilön vapaudesta ja korostaa yhteistä sosiaalista vastuuta ja rauhaa. Pyhä laki on ikuinen ja muuttumaton.

Islamilaisuudessa nähdään Lännen lait ja hallitusten päätöksenteko lyhytjänteisenä ja aikaan sidottuna tempoiluna, joka lisää ihmisten epävarmuutta ja turvattomuutta sekä kriisien todennäköisyyttä. Näin on asianlaita muun muassa USA:ssa missä monet kirkot toimivat lakia noudattaen, mutta omin uskonnollisin tavoin ja säännöin palvellen yhteiskuntaa silti laajasti.

Mutta törmäävätkö ihmisoikeudet ja demokratia muun muassa islamin lain ja koraanin antamiin ehtoihin? Tutkijat ovat sitä mieltä, että ei välttämättä, koska nämä kaikista sivilisaatioista löytyvät elementit ovat osa uskon alkujuurta ja ihmisen tietoista totuuden etsintää. Kultainen sääntö, toimi niin kuin itsesi suhteen haluaisit toimittavan, kuuluu kaikkiin uskontokulttuureihin.

Läntinen humanismi, usko ihmisen kehitykseen vapaana olentona, koettelee dialogin rajoja, sillä sen ihmiskeskeisyys ei hyvin sovi islaminopin uskontokeskeisyyteen. Islam ei ole muuttuva ja kehittyvä uskonto, vaan paremminkin ikuisesti pysyvä lain ja uskonnon liitto. Valta tulee jumalalta, ei ihmiseltä ja näin maallistuminen synnyttää muslimeissa vastustusta.

Lännessä huivin käyttöä arvostellaan kulttuurivientinä ja poliittisena viestinä, vaikka yleisin syy nouseekin islamilaisuuden ytimestä ja halusta sitoutua turvalliseksi koettuun maailmanselitykseen.

Meidän suomalaisten on aika arvioida suhdettamme omaan kirkkoon, muihin uskontoihin ja kulttuureihin.

LARS-OLOF FREDRIKSSON Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu