Montako ydinvoimalaa tarvitaan?

Keskieurooppalaisille sähköä voisi myydä loputtomasti. He eivät hyväksy ydinvoimaloita, niiden jätteitä eikä uraanikaivoksia, vaan ottavat mieluummin maakaasua. Myöskin metsiä heillä on vähän asukasmäärään nähden.

Rajoittakaamme omat, lastemme, lastenlastemme ja heidän jälkeensä tulevien murheet, vaivat ja riskit siihen, että hoidetaan täällä vain meidän suomalaisten kulutuksesta syntyneet vaaralliset, radioaktiiviset ja ikuista valvontaa vaativat aikaansaannoksemme. Pahaa niin vähän kuin mahdollista.

Nykytilanne ei ole suhdannevaihtelua, vaan pysyvä talouden, tuotannon ja myös sähkön kulutuksen laskeutuminen uudelle, alemmalle lähtötasolle.

Teollisuus kulutti enimmillään puolet sähköstä. Metsäteollisuus on vähentynyt ja vähenee vielä jatkossa, yhteensä Metlan mukaan jopa 40 prosenttia. Lama harventaa ja supistaa myös muuta teollisuutta.

Lisäystä kulutukseen tuovat aikanaan sähköautot, myös biodiesel, jonka tuotannon tarvitseman sähkön ja lämmön tuottavat kuitenkin valtaosalta tehtaiden omat voimalat.

Tammikuussa näemme tämän vuoden sähkötilastot. Kulutus pienenee 10 prosenttia noin 80 TWh:iin (terawattitunti). Sähkön tuonti pienenee selvästi. Samalla pitkän aikavälin sähkönkulutusennusteet on uusittava, sillä talouden nollakausi jatkuu pitkään ja lähtötaso on aikaisempaa alempi. Vaikka teollisuustuotanto hieman kasvaa, hinnat ovat alemmat suuren tarjonnan vuoksi.

Vuonna 2007 kulutus oli 90 TWh, josta Loviisa 1 ja 2 tuottivat yhteensä 8 TWh ja Olkiluoto 1 ja 2 yhteensä 14 TWh, sähkön tuonti oli 15 TWh ja vienti noin 3 TWh.

Olkiluoto 3 käynnistyy 2012. Seuraavana vuonna sen tuotanto on noin 13 TWh. Sähköntuonti loppuu ja muuttuu vienniksi, jopa 8 TWh. Tällä määrällä taas pystyttäisiin korvaamaan Loviisa 1 ja 2, jotka poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Ydinsähkön osuus kulutuksesta on jo vuodesta 2013 lähtien noin 45 prosenttia maailman suurimman ydinvoimalan, Olkiluoto 3:n, suuren kapasiteetin vuoksi.

Vuonna 2020 sähköä on saatavilla runsaasti. Siihen mennessä tuulivoimaa ja biosähköä, siis EU:n meiltä vaatimaa uusiutuvaa energiaa, on tullut runsaasti lisää. Lisäksi kiristyneet määräykset, uusi tekniikka, tiukentunut talous ja ilmastonmuutoksen aiheuttama ihmisten asenteiden muutos tuottavat huomattavaa sähkön säästöä.

Kivihiilisähkö on poistunut, tosin Helsingin tilanne ei vielä 2009 ole selkiytynyt.

Suunnitelmat eivät tietenkään toteudu täysimääräisesti, mutta lisäydinvoiman tarvetta ei ole.

Vuoden 2007 sähkönkulutuksen huipputasolle Suomessa ei ehkä koskaan enää palata, siitä EU:ssa sovittujen yhteisten tavoitteiden mukaisesti energiankäytön on alennuttava vielä kolmannes 2020 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Sähkösektorikin osaltaan on asiassa mukana.

ESA HIETALA Virrat

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.