Pakolaisperhekoti vai adoptiolapsia?

Pakolaislapsille tarkoitetun perhekodin kustannukset ovat herättäneet keskustelua. 24 ohjaajaa ja viisi muuta työntekijää 24 pakolaislasta kohden tuntuu paljolta, mutta toki on hyvä tietää, että huostaanotetuille suomalaisille lapsille tarkoitetuissa perhekodeissa on suunnilleen saman verran työntekijöitä yhtä lasta kohden.

Lapsille pyritään tarjoamaan mahdollisimman paljon tavallista kotia muistuttavat olosuhteet, ja se vaatii paljon työvoimaa. Hyvästä yrityksestä huolimatta asuminen perhekodissa saattaa kuitenkin jäädä jonkin verran laitosmaiseksi, mikä puolestaan voi lisätä lasten ja nuorten sopeutumisongelmia.

Murrosikäisten lasten lähettäminen toiselle puolelle maapalloa ilman vanhempiaan tuskin onkaan paras mahdollinen keino auttaa kehitysmaiden asukkaita.

Ja 29 uuden viran perustaminen tuntuu suurelta menoerältä samaan aikaan kun kunnat lomauttavat opettajia. Myös vanhainkotien liian vähäisestä hoitajien määrästä on puhuttu pitkään.

Monet suomalaiset haluavat itselleen perheenlisäystä. Onko jälkeläisten pakko olla biologisin keinoin hankittuja, eivätkö adoptiolapset kelpaisi yhtä hyvin? Luin eräästä artikkelista, että esimerkiksi pelkästään Mosambikissa on yli 1,6 miljoonaa orpoa lasta.

Kaikille biologinen lisääntyminen ei edes onnistu ilman lääketieteellisiä apukeinoja. Nämä keinot, hedelmöityshoidot, maksavat tuhansia euroja. Pahimmillaan hedelmöityshoidon lasku voi nousta yli kymppitonnin.

Jos adoptoitavat lapset olisivat alle kouluikäisiä, heistä ei aiheutuisi mitään lisäkuluja opetustoimelle.

He oppisivat suomen kielen vanhemmiltaan ja voisivat aloittaa koulunkäynnin ensimmäiseltä luokalta muiden lasten joukossa. Kansainvälisillä adoptiolapsillakin on omat ongelmansa, mutta mitä nuorempana tulee adoptoiduksi, sitä paremmin sopeutuu.

Kansainvälinen adoptio on usein hankalaa, aikavievää ja byrokraattista.

Kaupungin osuus tässä toiminnassa voisi olla adoptioavustajan palkkaaminen adoptiota suunnitteleville jyväskyläläisille.

Siihen kai sentään olisi kohtuudella varaa.

VESA HÖIJER Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu