Tonttien hintaerot ovat kohtuuttomia

Halpa ja iso. Pieni ja kallis. Tällaiset yhdistelmät ovat mahdollisia tonttikaupoissa, joissa on vast'ikään eletty myyjän kulta-aikoja. Nousevien hintojen tilanteessa monet kasvukeskukset, Jyväskylä niiden joukossa, ottivat tonttihinnoista sen mikä otettavissa oli.

Nyt myyjän markkinat ovat menneet. Mutta ei kaupungin tonttihinnoissa. Syksyllä päätetään ensi vuoden budjetista. Uskon että on aika päivittää tonttihinnat vastaamaan markkinatilannetta. Näin on ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että hinnat ovat ylikuumentuneiden markkinoiden tasolla ja nyt eletään yliviilentyneitä aikoja. On merkittävämpikin syy: Järkevällä tonttihinnoittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi paikalliseen työllisyyteen, eikä pelkästään rakennusalan osalta.

Pieni laskentatuokio tonttimatematiikan parissa paljastaa työllisyysvaikutukset. Esimerkiksi Petäjäveden näyttelyalueella on myynnissä lähes 1960 m2 tontti, jonka hinta on n. 4 500 euroa. Jyväskylän Mankolassa alle 500 neliömetrin tonttia kaupataan noin 47 000 eurolla. Esimerkkitonttien tiedot poimin Jyväskylän kaupungin ja Petäjäveden kunnan nettisivuilta. Mitä tästä hintaerosta seuraa?

Tonttien hintaero on huikea, peräti 42 500 euroa! Tavallinen omakotirakentaja ottaa erotuksen verran lisälainaa. Petäjävedelle kohtuullinen omakotitalo rakentuu 200 000 eurolla, Mankolaan samainen talo tonttien hintaeron verran kalliimmalla. Lisälaina aiheuttaa korkokustannuksia.

Esimerkkilaskelmassani käytän 1250 euron kuukausittaisia lainanhoitokuluja ja pitkälle laina-ajalle varsin todennäköistä 4,5 prosentin keskikorkoa. Mankolaan rakentava maksaa laina-ajalla noin 90 000 euroa enemmän korkoja. Tontin lisähinta mukaan laskettuna hän maksaa talostaan noin 130 000 euroa enemmän kuin petäjävetinen. Ero on useita satasia jokaisena lainanmaksukuukautena!

Ketä tontin ylihinnan vaikutus kirpaisee: rakentavaa perhettä tietenkin. Mutta ei pelkästään heitä, vaan erityisen merkittävästi se leikkaa palvelualojen menestysmahdollisuuksia, niihinhän perhe säästönsä helpoimmin kohdistaa. Monet kuntosalin, parturin, ravintolan, remonttifirman jne. työntekijät ja yrittäjät menettävät tuloja.

Mutta niinhän käy kaupunginkin, sillä se menettää paitsi näiden palvelutyöntekijöiden verotuloja, myös heidän työnantajiensa verotulot. Lisäksi palveluiden kysynnän hiipuminen aiheuttaa työttömyyttä, jonka vuoksi kaupunki ja koko yhteiskunta joutuu myös erilaisten tukien maksumieheksi. Toinen mahdollisuushan on, että perhe rakentaa Petäjävedelle, maksaa veronsa sinne ja kuluttaa paikallisiin palveluihin säästyviä varoja.

Ei ole yhdentekevää, miten kunta tuotteensa hinnoittelee. Pidän tärkeänä asiana, että kaupunki käyttää kaavoitusmonopoliaan alueen houkuttelevuutta lisäävänä keinona. Yhtä tärkeänä pidän sitä, että päätöksien seuraukset ovat ekologisesti kestäviä ja työllisyyttä tukevia. Tonttihintojen uudelleen hinnoittelemisella voidaan vaikuttaa näihin kaikkiin. Syksyn poliittisilla päätöksillä on mahdollisuus paitsi elvyttää rakennusalaa, myös edistää nousevien sukupolvien edullista asumista ja kestävää palvelukulutusta.

ESA MUTANEN varavaltuutettu (kok.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu