Nuorisotyöttömyyden haitat vältettävissä

Sosiaaliturva on liian monimutkainen ja aikajänne tukitapahtumille on liian pitkä. Monimutkaisuutta osoittaa se, että työttömyyskassojen mukaan jopa 80 prosenttia hakukaavakkeista on vaillinaisesti täytettyjä ja niihin joudutaan pyytämään lisätietoja. Joillekin ryhmille työttömyysturvan haku on mahdottomuus.

Tutkimusten mukaan nuori työtön asenteellisesti ja kulttuurillisesti on muuttunut 8 kuukauden työttömyyden jälkeen, eräiden arvioiden mukaan asenteellinen muutos tapahtuu jo 2 kuukauden työttömyyden jälkeen. Näin tapahtuu, jos ei ollenkaan pääse työelämään koulutuksen jälkeen. Yhteiskunnan tukitoimet alkavat vasta vuosien jälkeen. Mikäli nuori joutuu toimeentuloasiakkaaksi, tukitoimet työelämään pääsemiseksi usein loppuvat. Työttömyyttä hoitavat viranomaiset suhtautuvat passiivisesti ja useimmiten sanktioimalla toimeentulon. Eräät tukijärjestelmät jopa ovat ryhtyneet ylläpitämään työttömyyttä ja tavallaan ryhtynet opettamaan työtä vailla oleville ihmisille työttömyyden kulttuuria.

Kaikille nuorisotyötön-statuksen saaneelle tulisi suunnata suora tuki työpaikkaan tai työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen esimerkiksi kisällijärjestelmän puitteissa, jolloin eläkkeelle jäävä opettaisi nuoremman työntekijän. Korvaus koulupaikoille ja työnantajille voitaisiin jakaa, kuten pakolaiskorvaukset nykyisin TE-keskusten kautta laskutusta vastaan. Tärkeintä olisi, että tuki tapahtuisi nopeasti ja ilman ylimääräisiä portinvartijoita.

Tällaisella korvausmuodolla olisi monta hyötyä. Meillä Suomessa olisi viiden vuoden päästä koulutettuja tai työhön tutustuneita nuoria valmiina työelämään, eikä pitkäaikaisia työttömiä kuntoutettavana. Malliahan tällaisesta nuorten yhteiskunnasta poistumisesta on esimerkiksi Japanista.

Akuutissa taloustilanteessa tämä auttaisi kuntia. Kuntien menot mm. sosiaali- ja terveysmenot pienenisivät. Nuoret eivät tarvitsisi toimeentulotukea, eikä pienimpiä työttömyyskorvauksia ja eikä myöskään asumistukea, koska pienehkökin palkkatulo korvaisi ne. Laskennallisesti nuorelle nykyisillä korvausmuodoilla tuki olisi tuhannen euron luokkaa. Se vastaa suunnilleen nuoren sosiaalitukia nykyisin.

Yritystoimintaa pystyttäisiin, varsinkin pientä, ylläpitämään huonon ajan yli ja kunnan tärkeimmät tulolähteet, pienten ja keskisuuruisten työpalkkojen verotuotto, kasvaisi. Siis laman aiheuttama suuri menoerä saataisiin katkaistua kuntien tuloiksi. Tietenkin tukimuodon tulisi olla väliaikainen, ettei se vääristäisi kilpailua, eikä aiheuttaisi uutta pienituloisten ryhmittymää sitten nousun alettua. Noususta huolimatta työttömyys tulee olemaan ongelma ainakin kaksi, kolme vuotta.

Ongelmahan alkaa olla, että nyt koulutukseen laitetut investoinnit menevät hukkaan. Jos ajatellaan, että koulutettu henkilö rahassa mitattuna on tullut maksamaan yhteiskunnalle 150 000 euroa. Henkilö on myös itse sijoittanut koulutukseen huomattavan summan. Jos sama summa olisi investoitu laitteeseen, ei sitä hukattaisi näin heppoisesti.

Huomioitava on myös, että nuorisotyöttömyys on erittäin suuri alueilla, joista odottaisi uusia innovaatioita, kuten Oulu ja Jyväskylä. Oulussa on sen todettu olevan julkisten tietojen mukaan olevan 22 prosentin luokkaa. Joten, jos halutaan saada uusia innovaatioita koulutuksen pohjalta, olisi alueille suunnattava myös voimavaroja.

LEO TURUNEN yhteiskuntavaikuttamisen puheenjohtaja Erityisalojen toimihenkilöliitto (Erto)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu