Kunnallisveroa voisi korottaa

Vuoden 2010 talousarvioiden laatimisen loppusuora alkaa kunnissa epävarmoissa ja synkissä näkymissä. Palvelut heikkenevät ja talous horjuu.

Jyväskylässä ratkaisuksi etsitään nollalinjaa, mikä merkitsee tosiasiassa nykyistä vähemmän palveluita. Palveluiden turvaamiseksi tarjotaan toimintojen tehostamista ja palvelurakenteiden uudistamista. Puhutaan paljon. Mutta miten tehokkuutta lisätään ja rakenteita kehitetään?

Viisasten kiveä ei löydy. Yhtäkään konkreettista merkittävää ja taloutta parantavaa ja palvelut turvaavaa ratkaisua ei Jyväskylässä ole syntynyt.

Varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kirjoitti kesällä (Ksml 15.6.) kaupungin talouden tulevaisuuden näkymistä:

"Päättäjät pistävät tietysti toivonsa uusiin tehokkaampiin palvelumalleihin ja toiminnan tehostamiseen. Kun näitä nyky-yhteiskunnan muoti-ilmauksia kääntää selkokielelle, tehokkaammat palvelumallit tarkoittavat palvelujen karsimista tai vähintäänkin ulkoistamista."

Kirjoittaja on oikein todennut, että korusanojen takana on nykyistä vähemmän palveluja. Tehostaminen tarkoittaa supistamista ja säästäminen on usein näennäistä ja huonosti kohdennettua.

Kaupungin talous oli taantumaa edeltävinä vuosina juuri ja juuri plussan puolella. Lama syöksi syövereihin. Menokurin ohella tarvitaan nyt lisää tuloja. Lujaa vauhtia velkautuvalta valtiolta ei ole paljoa odotettavissa.

Veroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä toisi kaupungille vuositasolla 15-20 miljoonaa euroa. Se ei ratkaisisi talouden tasapaino-ongelmaa, mutta muiden toimien lisänä se olisi ratkaisevan hyvä apu.

Kaupungin johto suhtautuu yleensä penseästi kunnallisveron korotukseen. Pelkona on, että raha hupeloidaan palveluiden tuottamiseen. Mihin se sitten pitäisi käyttää? Edeltäpäin voisi sopia, että toinen puoli lisäverosta käytetään palvelujen rahoittamiseen ja toinen puoli talouden tasapainottamiseen.

Veroprosentin korotusta vastustetaan. Talouden tasapainottamiseen pyritään puheilla toimintojen tehostamisesta ja rakenteiden uudistamisesta. Veroprosentin tulee korotuksen vastustajien mielestä olla kilpailukykyinen muiden kaupunkien kanssa.

Mutta mihin vertailemme? Kunnallisvero koostuu kahdesta tekijästä. Se on veroprosentti kertaa verotettava tulo. Jos verotettava tulo on häntäpäässä niin kuin Jyväskylässä, on veroprosentin oltava korkeampi kuin korkeamman tulotason rintamailla. Syksy osoittaa, että pärjäämme vertailussa kyllä hyvin, vaikka korotamme prosenttiyksiköllä kunnallisveroa.

ISTO LEHTINEN Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu