Lääkäreille paremmat ohjelmistot

Olen kesän aikana tavannut eri puolella Suomea työskenteleviä lääkäreitä ja keskustellut keskeisistä terveydenhuollon ongelmista. Jokaisen kohdalla keskustelu on kääntynyt surkeisiin atk-järjestelmiin.

Lääkärien käytössä olevat tietokoneohjelmistot ja potilastietojärjestelmät ovat vaikeita käyttää ja vievät paljon aikaa, jopa 40 prosenttia lääkärin ajasta. Lisäksi lääkäri joutuu päivän mittaan käyttämään useampaa eri järjestelmää. Usein sattuu myös, että kesken päivän järjestelmään tulee päivityksiä ja systeemi ei olekaan käytössä.

Terveydenhuollon atk-järjestelmät ovat Suomessa kalliita ja huonosti toimivia.

Syntyy käsitys, että terveydenhuolto on raa'an rahastuksen kohde.

Valtiovallan tulisi puuttua asiaan kovalla kädellä. Yritystä on ollutkin, mutta toimet ovat olleet erittäin hitaita ja niistä on puuttunut systemaattisuus.

Lääkärin ja hoitohenkilökunnan ohjelmistojen tulisi olla nykyistä huomattavasti käyttäjäystävällisempiä ja joustavampia.

Teknisesti tämä on täysin mahdollista, mutta käyttäjien mielipiteitä eivät ohjelmistokehittäjät halua ilmeisesti kuulla tai sitten kyse on järjestelmätoimittajien ammattitaidon puutteesta.

Suomessa on noin 18 000 työikäistä lääkäriä. Jos terveydenhuollon hallintokäytänteitä ja atk-järjestelmiä kehitettäisiin niin, että lääkäreillä jäisi aikaa 10 prosenttia nykyistä enemmän varsinaiseen potilastyöhön, olisi yhteiskunnan käytössä työvoimaa 1 800 lääkärin verran.

Näin lääkäripula olisi kerralla hoidettu.

PEKKA NEITTAANMÄKI professori Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu