Turve on huono energialähde

Keskisuomalainen käsitteli pääkirjoituksessaan 29.6. puun, turpeen ja kivihiilen polttoa Keljonlahden voimalassa. Kirjoituksessa annettiin aivan oikein kielteinen kuva saastuttavasta kivihiilestä.

Turpeeseen energialähteenä suhtauduttiin kovin myönteisesti. Kuitenkin turve on energialähteenä kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasujen tuottaja. Suomen on hyvin vaikea päästä kansainvälisesti sovittuihin hiilidioksidin päästövähennyksiin, ellei turpeenpolttoa määrätietoisesti vähennetä. Kotimaisuutta pidetään turpeen etuna, mutta turpeennosto aiheuttaa kotimaisia ympäristöongelmia.

Jokainen kaivettu suo on menetys. Suo on hyvin monimuotoinen luontoympäristö.

Suot voivat olla metsäisiä, vähäpuustoisia tai avoimia, rimpisiä, allikkoisia tai melko kuivapintaisia hillasoita. Lähes aina soilla on lähdevaikutteisia tai kevättulvien rehevöittämiä aloja.

Usein suovedet purkautuvat luonnonpuroina. Pieniä aloja soista luokitellaan erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi, joita metsälaki velvoittaa turvaamaan. Monet suolajit, kasvit ja elämet, eivät menesty muissa ympäristöissä.

Suolajien taantuminen tulee hyvin esille riekon harvinaistumisena. Rauhoitus ei pelasta riekkokantaa, jos elinympäristöjä määrätietoisesti hävitetään. Nytkin on Keski-Suomessa vireillä useita riekkosoihin kohdistuvia turpeenostoa varten tehtyjä ympäristölupahakemuksia.

Pääkirjoitus kuvaa Keski-Suomea metsien ja soiden maakuntana. Alkuperäinen suopinta-ala Keski-Suomessa olikin melko suuri. Suot ovat kuitenkin voimakkaasti vähentyneet ja edelleen vähenevät.

Osa soista on raivattu pelloiksi. Vuosikymmenten takainen suometsäojitus muuttaa soita metsiksi. Eteläinen Keski-Suomi on luontaisestikin vähäsoista, ja suurimmat suot on nostettu polttoturpeena.

Keljonlahden voimalasta katsottuna turpeennostoa joudutaan suorittamaan yhä kauempana sijaitsevilla soilla. Turpeennosto näyttääkin enenevässä määrin keskittyvän runsassoiseen pohjoiseen Keski-Suomeen, missä turvesoiden kuivatusvedet ohjataan reittivesien herkästi pilaantuviin latvaosiin.

Maakunnan väki on herännyt turpeennoston aiheuttamiin yhä kasvaviin ongelmiin. Saarijärven reitin pelastaminen ei onnistu turpeennoston kuormituksen kasvaessa. Polttoturpeen tarpeen kasvaessa ja soiden vähetessä uusien turpeennostoalueiden avaaminen vaikeutuu.

Keskisuomalainen vaatii lupa-asioiden käsittelyn nopeuttamista. Siihen ei ole tarvetta. Kauaskantoisia ratkaisuja ei pidä tehdä läpihuutoperiaatteella. Ympäristöselvitysten pitää olla nykyistä laadukkaampia ja asianosaisille on varattava riittävästi aikaa mahdollisten muistutusten tekemiseen.

Päätöksiä eivät saa ohjata hetkelliset tarpeet, kun ratkaisuilla on heijasteita pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöä arvostava ja säästävä energiantuotanto on yhteinen etu.

VELI SAARI Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.