Missä opinto-ohjaus - siellä ongelma?

Viimeaikaisessa koulukeskustelussa on kaikkien ongelmien ratkaisuksi esitetty tehostettua opinto-ohjausta. Olipa kyse nuorisotyöttömyydestä, yhteisöllisyyden puutteesta tai vaikkapa työpaikkojen sairauspoissaoloista, lääkkeeksi kelpaa koulujen ja varsinkin lukioiden tehostettu tai uudistettu opinto-ohjaus.

Näin myös Pekka Neittaanmäki vaatii (Ksml 30.6.) uudistamaan lukion opinto-ohjausta, koska ylioppilaat eivät hae opiskelemaan Åbo Akademiihin tai luonnontieteitä. Tietysti myös Ruotsin yliopistoihin olisi paljon helpompi päästä kuin Suomessa ja työmarkkina-aluekin laajenisi.

Nuorten maailma on kuitenkin paljon enemmän hetkessä elämistä eikä niin suunnitelmallista kuin me vanhemmat ehkä haluaisimme. Lukion aloittava nuori keskittyy seuraavaan koeviikkoon enemmän kuin kolmen vuoden kuluttua seuraaviin yliopiston pääsykokeisiin. Neittaanmäki myös aliarvioi nuorten ajattelua ja maailmankuvaa korostaessaan palkan ylivoimaista asemaa heidän pohtiessaan omaa tulevaisuuttaan. Työllisyystilanteella sen sijaan on merkittävä rooli nuorten ammatinvalintaa koskevissa pohdinnoissa. Ehkä myös matematiikan, fysiikan ja kemian opettajien tulisi uudistaa ja tehostaa opetustaan. Onko ongelmana aina opinto-ohjaus?

Mielestämme lukion kehittämisessä tarvitaan muutakin kuin opinto-ohjauksen tehostamista. Tarvitaan koko opetussuunnitelman uudistamista. "Yleissivistyksen" käsite on muuttunut, vaikka lukio yrittää pitää siitä epätoivoisesti kiinni. Lukiossa on liikaa pakollisia kursseja (47-51/75). Määrää on vähennettävä ja annettava opiskelijoiden itse päättää, mihin he haluavat keskittyä ja mitä opiskella. Onko kaikkien lukiolaisten opiskeltava pakollisina aineina esimerkiksi 3 kurssia uskontoa, 1 kurssi filosofiaa, 1 kurssi psykologiaa, kurssia historiaa, 2 kurssia maantietoa jne? Uudistus edellyttää tietysti asianmukaista opinto-ohjausta lukiossa.

Lukion uudistaminen vaatii rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, joka helposti vesittyy monenlaisten kompromissien myötä. OAJ ja eri ainejärjestöt ajavat omia etujaan. Kuka ajaa lukiolaisten ja ennen muuta uupuneiden opiskelijoiden etua? Parhaat tulokset pitkällä tähtäimellä saavutetaan kuitenkin siten, että opiskelijat ovat iloisia ja elämänmyönteisiä sekä oppimisesta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta innostuneita nuoria.

HEIKKI LINNAKYLÄ opinto-ohjaaja RIITTA LIISA LEHTIVAARA opinto-ohjaaja Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.