Notkahduksen kautta kivikkoon

Jyväskylän kaupungin talous oli vuosina 2006 ja 2007 tasapainossa. Myös vuodelle 2008 laadittiin kulut kattava tasapainoinen talousarvio. Kaupungin johto kertoi talouden olevan menossa hyvään suuntaan. Tunnusluvut paranevat ja kaupungin sijaluku suurten kaupunkien joukossa kohenee.

Kaupungin vuoden 2008 tilinpäätös osoitti kuitenkin alijäämää. Edellisvuosiin verrattuna kaupungin taloudessa oli tapahtunut selvä notkahdus. Kaikki kolme uuden Jyväskylän entistä kuntaa tekivät kukin erikseen miinusmerkkiset tilinpäätökset. Vuosikatevertailussa Jyväskylä oli kymmenen suurimman kaupungin joukossa toiseksi viimeinen. Vain Turussa vuosikate oli Jyväskylän katetta heikompi.

Vuoden 2009 talousarvio laadittiin vuoden 2008 talousarvioiden ja kolmen kunnan perustietojen pohjalta. Sen tasapaino oli jo lähtökohtaisesti heikko. Lisäksi toimielimet totesivat jo vuodelle 2009 lähdettäessä laajasti, että osoitetut määrärahat eivät riitä palveluiden ylläpitoon.

Talousarvion pohja oli pettänyt. Samalla pelätty talouslama alkoi purra ja kuntien verotulot erityisesti yhteisöverot romahtivat. Maaliskuun valtuuston kokouksessa kirjattiin, että alunperinkin heikon tasapainon talousarviossa on kymmenien miljoonien aukko. Vuosikate oli painumassa miinukselle, mikä tarkoittaa kassakriisiä ja syömävelan ottamista.

Syntynyt kuilu on syvä ja sen päättyminen on arvailujen varassa. Vuosi 2009 menee kiville. Tulos on selvästi alijäämäinen. Seuraavien vuosien osalta on mietittävä asioiden tärkeysjärjestys. Onko tärkeämpää pyrkiä turvaamaan palvelut vai pistää talouden tunnusluvut kohdalleen?

Kamreerinäkökulmasta talous asettaa toiminnan rajat, palvelunäkökulmasta voidaan tilapäisesti elää rahoituksen tasapainosta tinkien. Pitemmässä juoksussa toiminta on sovitettava talouden raameihin. Kaupunkilaiset ovat vankasti sitä mieltä, että tärkeisiin palveluihin ei saa puuttua.

Mitä pitäisi tehdä, että palvelut voitaisiin turvata ja talouden tasapaino saavuttaa? Kunnallisveroprosenttia eli äyrinhintaa voidaan korottaa aikaisintaan vuodelle 2010. Yhden prosenttiyksikön tarkistus ei riitä korjaamaan taloutta.

Valtio nostaa kunnan osuutta yhteisöveron tuotosta, mutta sen merkitystä on vaikea arvioida, kun yhteisöjen verotulopohjan kehitys on arvoitus. Kiinteistöverojen korotus ei tunnu kovin järkevältä, kun Jyväskylä jo nyt on asumisen kalleudessa maan kärkikuntia.

Maan myynnistä on viime vuosina saatu hyvin tuloja, mutta nyt sekin tie on tukossa laman vuoksi. Omaisuuden myynnistä voisi saada rahaa, mutta mitä kaupungilla on myydä? Vyötä on siis kiristettävä ja karsittava turhia menoja. Mikä on tärkeää ja mistä voi luopua?

Energialaitos tasapainottaa merkittävästi kaupungin taloutta. Tuloutus kattaa nykyisin reilusti kaupungin ottolainojen korot. Millainen sampo Keljonlahdelle on syntymässä? Jauhaako se tulevaisuudessa vaurautta kaupungille ja kaupunkilaisille?

Kaupungin verotulopohja on ollut vertailukaupunkien keskitason alapuolella. Kuinka kaupunkilaisten ansiot, työllisyys ja työpaikat jatkossa kehittyvät?

ISTO LEHTINEN Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu