Kannustavuus haasteena

Kun Sata-komitea eli Sosiaaliturvan uudistamiskomitea asetettiin valtioneuvoston päätöksellä 14.6.2007, olivat yhteiskuntamme odotukset taloudellisen tilanteen suhteen täysin toiset kuin tänään. Näin ollen odotukset Sata-komitean työtä kohtaan olivat varsin suuret.

Yleisesti odotettiin, että olemme tulleet yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa voidaan aloittaa uudistustyö niin sanotulta puhtaalta. Sata-komitean suuri tavoite yksinkertaistaa ja selkiyttää sosiaaliturvajärjestelmää on erittäin kannatettava. Ihmisten kannalta yksinkertainen, selkeä toimeentuloturvan järjestelmä, jota voitaneen sanoa vaikka yhden luukun palveluksi, on erittäin kannatettava.

Sata-komitea jätti tammikuussa ehdotuksen sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä linjauksista. Isoja rakenteellisia ehdotuksia ei ehdotusten joukosta löydä. Sata-komitean ehdotusten mukaan sosiaalipolitiikan tavoitteena tulisi olla entistä selvemmin tarjota työllistymis-, koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksien tarjoaminen siten, että työhön paluu työttömyyden, sairauden tai tapaturman jälkeen tapahtuisi mahdollisimman pian. Kaunis tavoite, mutta miten se voi toteutua yhä synkkenevässä työllisyystilanteessa? Vaikka tilanne on vaikea, on uusia ratkaisuja yritettävä hakea.

Työttömät ihmiset eivät ole tasa-arvoisia muiden ihmisten kanssa. Sen lisäksi että he ovat köyhempiä, ei heillä myöskään ole samoja ihmis- tai kansalaisoikeuksia kuin työssä olevilla. Työtön ei voi esimerkiksi opiskella samalla tavalla kuin työssäkäyvä.

Sata-komitealle yksi keskeinen haaste on pystyä ratkaisemaan kysymys kannustavuudesta. Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti se, ettei ihmisen ole taloudellisesti kannattavaa ottaa palkkatukityötä vastaan esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Mikä neuvoksi?

Toivottavasti ei se, että kuntouttavan työtoiminnan aikaisia, sinänsä erittäin minimaalisia tukia alennetaan. Sen sijaan palkkatukityön aikaista toimeentuloa tulisi parantaa.On muistettava kysyä: miksi johtajia kannustetaan optioilla ja kaikkein köyhimpiä ihmisiä ajatellaan kannustettavan heidän talouttaan kiristämällä. Työttömien ihmisten jatkuva epäileminen ja syyllistäminen vievät ihmisiltä voimat ja he alkavat voida huonosti.

Sosiaalihuollon periaatekomitea (KM 1971: A 25) täsmensi 1960-luvun lopussa uudistusten johtaviksi periaatteiksi seuraavat: palvelun periaate, normaalisuuden periaate, valinnanvapaus, luottamuksellisuus ja kuntoutus. Niitä ei sata-komitean tarvitse keksiä uudestaan. Riittää kun nuo periaatteet saataisiin toimimaan.

Sata-komitean työn myötä tuli julkisuuteen termi välityömarkkinat. Selvityshenkilö Asko Suikkanen sanoo sen tulleen näkyvästi esiin vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella EU:n toimenpideohjelmissa (ESR). Keski-Suomessa on käynnissä Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma (2008-2011), jossa on monia projektikokonaisuuksia.

Ohjelma on Suomen oloissa käsittääkseni poikkeuksellisen monipuolinen. Se tarjoaa mm. tukea sosiaalisten yritysten perustamiseen, kehittää uudenlaista ammatillista osaamista ja tukee kolmannen sektorin hankkeita sekä kehittää moniammatillista yhteistyötä. Ohjelman koordinaattorina toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Ohjelma on käynnistynyt pitkien rahoitusneuvottelujen jälkeen vauhdikkaasti ja sen toiminta alkaa näkyä useimmissa Keski-Suomen kunnissa kuluvan vuoden kuluessa.

TUIJA KOTIRANTA Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän toimipaikka

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu