Valtio Valtiontalon maksumieheksi

Lehdessä oli uutinen, jonka mukaan opetusministeriö antaa kolmen miljoonan lisämäärärahan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja seuraintalojen korjaamiseen (Ksml 2.4.). Tämä herättää väistämättä kysymyksen, minkä arvoinen on Valtiontalo, jos sitä tarkastellaan tässä katsannossa. Toisin sanoen, onko se kulttuurihistoriallisesti niin arvokas, että ministeriön rahoista voitaisiin saada varoja Valtiontalon kunnostamiseen. Etenkin nyt, kun Jyväskylässä on kaksi ministeritason vaikuttajaa.

Rakennuslautakunnassa Kirkkopuistosta käydyn laajan keskustelun pohjalta Markku Lamberg totesi, että kaikki tiet johtavat Valtiontaloon. Ehkäpä syntyneen suman purkaminen olisi aiheellista aloittaa tästä. Valtiontaloa koskee Keski-Suomen ympäristöviraston antama suojelupäätös, jossa velvoitetaan omistajaa korjaamaan rakennusvauriot sekä palauttamaan rakennuksen katujulkisivu ja ns. juhlahuoneiston interiööri alkuperäiseen asuunsa.

Ahti Vielma toi esiin, että Telen pääkäyttökeskuksen paalutus suoritettiin mahdollisista vaurioista piittaamatta, koska tällöin oltiin varmoja, että Valtiontalo puretaan (Ksml 18.3). Tässä siis yksi syy nykykuntoon ja yksi tähän päivään ulottuva ongelma. Edelleen on ajankohtainen kysymys, tulisiko rakennus sittenkin purkaa? Olisiko Keski-Suomen ympäristöviraston suojelupäätös muutettavissa?

Ansiokkaassa artikkelissaan "Sisaret punainen ja valkoinen" (Ksml 10.8.09) Sari Toivakka kirjoittaa tutkija Katarina Pakomantia referoiden: "Nykyasusta alkuperäistä Suojeluskuntataloa on lähes mahdotonta enää tavoittaa. Ikkunoita on sekä laitettu umpeen että puhkottu, ja yhtenäisiä tiloja pilkottu huoneiksi. Pahimmin on kärsinyt pihajulkisivu, joka on hävinnyt täydellisesti. Alkuperäisiä sisätiloja tai pihafasadia on mahdoton palauttaa ja rakennus on vaurioitunut pahoin myös rakenteiltaan."

Valtiontalo oli vuodesta 1934 valtion talo. Valtion toimesta talon arkkitehtuuri räikeällä tavalla tuhottiin. Jos ja kun valtiontalo halutaan säilyttää, niin nämä kortit pitäisi katsoa loppuun asti. Kenellä on oikeus vaatia, että rakennus säilytetään? Valtiollako, valtion museolaitoksella vai jollakin muulla taholla? Vaativan instanssin tulisi siinä tapauksessa tulla vastaan rahoituksella. Rahoitusta voitaisiin hakea myös EU:lta, joka on perinteisesti ollut verrattain suopea kulttuurisesti arvokkaiden hankkeiden tukemisessa. Juuri tässä työssä kaupungin tulisi olla aktiivinen.

Mielestäni häntä heiluttaa koiraa ts. valtiontalon suojeluproblematiikasta alkunsa saanut väistöliikkeiden sarja on johtanut siihen, että yliote on annettu esisopimuksen kautta rakennusliikkeelle. Rakennusliike vie ja kaupunki vikisee, kun asian pitäisi olla päinvastoin.

Jos päädytään siihen, että Valtiontalo kunnostetaan esitetyllä tavalla juhlahuoneistoa myöten, niin rakennus on toiminnoiltaan mainiosti liitettävissä prof. Lea Pulkkisen esittämiin rikkaisiin visioihin, edellyttäen, että naapuritontille kohoaa konserttitalo.

ERKKI LAAKSO Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu