Ihmettely on tervettä

Sakari Holma (Ksml 15.3.) pohti mm., miksi kirkko ei voisi vaiheittain siirtyä vain niihin tosiasioihin, jotka nykytietoihin perustuen pitävät paikkansa. Oletan Holman tarkoittaneen kirkolla kristittyjä yleensä. Ihmettely on tervettä, mutta kaiken sen nimittäminen pupuksi, mitä ei itse ymmärrä tai ei ole kokenut, hämmästyttää minua.

Jos en olisi kristitty, toivoisin koko sydämestäni, että kristittyjen julistus on totta, sillä silloinhan elämässä on mielekkyys. Taistelu hyvää vastaan tuntuu siis minusta kovin oudolta, ja mietin tätä mm. viikko sitten nähdessäni erään vierasmaalaisen perheen haastattelun.

Perheen kirjoitus- ja lukutaidoton (koulunkäynti oli keskeytynyt sairauden vuoksi) nuori tyttö oli alkanut tehdä virsiä: sanoittaa ja säveltää maassa, jossa virret, pyhäkoulu tai rippikoulu eivät kuulu arkeen. Ihmelahja siunasi ja ilahdutti lukuisia ihmisiä, mutta tällä hetkellä tuo perhe joutuu kätkeytymään virkavallalta - virsiä ei saa tehdä!

Kokemus, josta tuo perhe on päässyt osalliseksi, on hyvin Raamatullinen, sillä jo Raamatussa Jumala usein antoi ihmeellistä viisautta ja kyvykkyyttä niille, jotka eivät voineet ottaa siitä kunniaa itselleen.

ELISE KINNUNEN Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu