Avaimia Raamatun kohtien oikeaksi kääntämiseksi

Risto Moisio osoittaa kiitettävää harrastuneisuutta Uuden testamentin tekstien suomentamista koskeviin kysymyksiin mielipidekirjoituksessaan (KSML 26.7.). Hänen valitsemansa esimerkit korjausehdotuksineen näyttävät kuitenkin osoittavan, ettei hän ole perehtynyt alkuperäiseen, kreikankieliseen tekstiin eikä sen historialliseen ympäristöön.

Vasta niiden riittävä tuntemus antaa avaimet eri kohtien ymmärtämiseen ”sisältä käsin”. Siltä pohjalta syntyy sitten tekstien tulkinta ja sovellus nykypäivän todellisuuteen suhteutettuna.

 

Moisio ei hyväksy nykykäännöksen mukaista nimikettä Pelastaja perinteisen Vapahtajan tilalle. Tosiasiassa Pelastaja on tarkempi suomennos, koska se vastaa tarkalleen kreikan sanaa `sooteer´.

Käännöksen lähtökohtana ei voi olla nykypäivän ihmisen välitön mielikuva arkipäivän pelastustoimista yksittäisissä vaaratilanteissa. Sana Pelastaja sisältää koko ihmiskuntaa koskevan uuden viestin Hänestä, jonka kautta Jumala luo uuden, eheytetyn suhteen langenneeseen maailmaan.

Ei Vapahtaja-nimike ole sekään huono käännös – käytettäköön sitä tarvittaessa rinnakkaisesti Pelastajan kanssa.

”Juutalaiset eivät vieläkään tunnusta Kristusta messiaaksi”, toteaa Moisio. Mutta Kristus-nimen muuttaminen käännöksessä Messiaaksi ei kuitenkaan muuta asiaa paremmaksi. Itse asiassa Kristus (Christos=voideltu) on kreikannettu muoto heprean kielen Messias-sanasta.

Tosiasiallinen ongelma onkin siinä, että juutalaisten eivät ole yleisesti hyväksyneet alkukirkon tulkintaa Messiaan tehtävän sisällöstä eikä sitä, että Jeesus oli oikea Messias (Kristus).

 

Alkukielen ilmaisuille löytyy usein muodollisesti tarkka vastine suomeksi. Mutta vaikeuden aiheuttaa nykyihmisen tapa kytkeä sanoihin tietynlaiset mielikuvat, jotka voivat ohjata merkitykset vikasuuntaan.

Hyvä esimerkki on sana `kiusaus´ (peirasmos), mitä Moisiokin tarkastelee. Tänä aikana kiusaus helposti ymmärretään yksilökeskeisesti ja psykologisoivasti, jolloin on kysymys mieliteosta, houkutuksesta tms.

Sen sijaan raamatullisessa ympäristössä kiusaus sisältää sekä ulkoisen että sisäisen puolen asiasta. Isä meidän rukouksen pyynnössä ”Äläkä saata meitä kiusaukseen…” Jeesus useimpien tutkijoiden mukaan viittaa ennen muuta ulkoiseen ahdinkotilaan (sisäisiä houkutuksia unohtamatta).

Uhkana on siis kaikki sellainen, mikä saattaa tuhota uskon ja toivon.

”Koettelemuksessa voi piillä tuleva onni”, kirjoittaa Moisio prof. Markku Ojasen esitelmään viitaten.

Juuri tältä pohjalta on viisasta tulkita myös Matt. 5. luvun alkua, jossa Jeesus julistaa autuaiksi (makarios = onnellinen) ihmisiä, jotka eivät saa tässä maailmassa arvostusta eikä mainetta.

 

Lopuksi totean, että mitkään sanavalinnat käännöksissä eivät sinällään takaa, että alkutekstin mukaiset ajatukset välittyvät oikean sisältöisinä.

Siksi Raamatun lukemisen ja kuuntelemisen lisäksi tarvitaan asiansa osaavia selittäjiä ja sellaisia opettajia, jotka pystyvät soveltamaan sanomaa nykypäivän todellisuuteen.

Arvi Tuomi

rovasti, eksegeetikko

Jyväskylä

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut