Miksi vesistömme rehevöityvät?

"Se tiedetään, että kiintoaineita ja humusta tulee vesistöihin turvetuotannosta sekä metsä- ja maatalouden ojituksista."

"Järvien sietokyky loppui." (..) "Pelkästään humusta pitäisi tutkia Suomessa paremmin." "Epäilen vahvasti, että Itämerenkin ongelmien aiheuttajaksi selviäisi humus, eivät ravinteet, jos asiaa tutkittaisiin paremmin."

Lainaukset ovat projektipäällikkö Veijo Honkasen ja ympäristösihteeri Kalle Laitisen lausumia (Ksml 5.7.).

Sisäjärvien ja Itämeren kasvava rehevöityminen havaittiin 10-20 vuotta sitten. Syitä alettiin selvittää ja tutkimuksia tehtiin. Syyllisetkin löytyivät: maatalouden ravinnepäästöt ja haja-asutusalueiden jätevedet.

Tilanteen korjaamiseksi annettiin valtioneuvoston asetuksella valtakunnalliset määräykset talousjätevesien puhdistuksen tehostamiseksi haja-asutusalueilla vuoteen 2014 mennessä. Samalla sysättiin 5 000-10 000 euron investointikustannukset jokaisen haja-alueen talouden harteille.

En tiedä, miten ja kuinka luotettavasti talousjätevesiravinteiden joutumista vesistöihin on tutkittu. Jotenkin tuntuu siltä, että maaperään lasketun jäteveden oletetaan sellaisenaan päätyvän vesistöön ennemmin tai myöhemmin. Mutta onko asia näin?

Kun ikkunalla olevan kukan ruukkuun kaadetaan lannoitevettä, ei se hetken kuluttua ole sellaisenaan aluslautasella. Vesi imeytyy multaan ja samalla ravinteet sitoutuvat maa-ainekseen, josta kukka käyttää ne hyväkseen kasvaen ja kukkien rehevästi. Jonkin ajan kuluttua ravinteet on käytetty loppuun ja tarvitaan uusi lannoitus, jos halutaan kukan menestyvän.

Sama ilmiö tapahtuu luonnossa ja siitä on itselläni pitkäaikaisen "tutkimuksen" tulos.Taloni sijaitsee 250 metrin päässä järven rannasta pienellä mäellä. Jätevedet on 50 vuoden ajan laskettu kahden sakokaivon ja parikymmenmetrisen putken kautta talon ja järven välissä olevalle pellolle.

Pelto oli 20 vuotta viljelemättä ja siinä kasvavaa heinää ei lannoitettu mitenkään. Niinpä oli helppo seurata, miten jäteveden ravinteet kulkeutuvat, koska se näkyi selvästi kasvustossa.

Rehevöittävä vaikutus ulottui 2-3 aarin alueelle ja loppui kokonaan noin 20 metrin päässä purkupaikasta. Matkaa rantaan jäi yli 200 metriä. Vaikutusalue ei vuosien mittaan laajentunut vaan ravinteet sitoutuivat maahan ja rehevämmin kasvanut heinä kulutti ne pois. 20-metrinen suojakaista näytti riittävän estämään ravinteiden valumisen pellolta vesistöihin.

Miksi sitten ravinteet lisääntyvät ja vesistöt sen seurauksena rehevöityvät? 1970- ja -80-lukujen mittavat metsäojitukset sekä turvetuotanto ovat saattaneet valtaisat maamassat liikkeelle.

Me Lapunjärven ranta-asukkaat tiedämme, että alkujaankin matala pikkujärvi madaltuu jatkuvasti. Ruoppaushankkeet ovat vireillä, jotta varsinkin eteläpäässä saisi edes varpaat veteen.

Jos järven pohjaan on laskeutunut esimerkiksi 20 sentin kerros maa-ainesta, on sitä tullut sinne yli 70 000 kuutiometriä! Maa-aineksessa ovat mukana siihen sitoutuneet, järveä rehevöittävät ravinteet. Purojen suistojen jatkuvasti kasvavat särkät osoittavat, että vielä vuosikymmeniä ojitusten jälkeenkin maa-ainesta on liikkeellä.

Hyväksyn täysin jätevesien käsittelyn tehostamisen siellä, missä ravinteiden pääsyn vaara vesistöihin on todellista. Mutta saman käsittelytason vaatiminen koko haja-asutusalueella on hyttysen ampumista tykillä. Satojen metrien päästä jätevettä ei saa vesistöön kuin ämpärillä kantamalla.

Suurten tarpeettomien investointien välttämiseksi jätevesiasetus on heti korjattava todellista tarvetta vastaavaksi. Asumisen rasitteita on haja-asutusalueilla ennestäänkin ihan riittävästi.

TUOMO PUTTONEN Konnevesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu