Halvempi sähkö tukisi talouskasvua

Sähkön käyttäjät maksavat voimayhtiöille viisinkertaisesti päästöoikeuksien hinnan. Syynä on sähkömarkkinoiden ja päästöoikeusmarkkinoiden yhteisvaikutus, joka tulisi poistaa. Tilanne on muodostumassa vielä nykyistäkin vakavammaksi sekä sähköä paljon tarvitsevan teollisuuden että kotitalouksien kannalta.

Sähkö on suomalaiselle teollisuudelle tärkeä tuotantopanos ja merkittävä osa tuotantokustannuksista. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa sähkön osuus kuluista voi tuotteesta riippuen olla jopa puolet. Onkin selvää, että sähköä pyritään jatkuvasti käyttämään entistä tehokkaammin.

Tuotteiden kilpailukyvyn parantamiseksi tuotannon jalostusasteen nostoa tavoitellaan koko ajan. Tämä perustuu useimmissa tapauksissa sähkön lisäkäyttöön. Sähköä tulisi olla saatavilla edullisesti ja varmasti, mikä tukisi kilpailukykyä ja varmistaisi työllisyyttä.

Kotitalouksille sähkö on sekä välttämättömyyshyödyke että merkittävä kuluerä. Sähköön kuluu aiempaa enemmän rahaa kotitalouksien sähkön käytön kasvun myötä. Syinä ovat muun muassa asumisväljyyden kasvu sekä yhden ja kahden hengen talouksien lisääntyminen ja samalla kodinkoneiden lukumäärän kasvu.

Teollisuus käyttää hieman yli puolet Suomessa kulutetusta sähköstä. Kotitalouksien osuus on vajaa neljäsosa. Sähkön hinta on tärkeä kysymys sähkön käyttäjien, niin teollisuuden kuin kotitalouksienkin kannalta. Kansantalouden tasolla edullinen sähkön hinta tukee talouskasvua.

Noin neljä viidesosaa sähkön tuotannosta Pohjoismaissa on hiilidioksidivapaata. Koska sähköä pitää tuottaa joka hetki saman verran kuin sitä kulutetaan, Pohjoismaiden sähköjärjestelmä tarvitsee kuitenkin myös kivihiili- ja kaasuvoimaa.

Sähkön tukkuhinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä. Tuottajat tarjoavat myytäväksi sähköä seuraavan päivän tunneiksi, ja tukkuostajat tekevät ostotarjouksia tarpeensa mukaan. Sähkö menee kaupaksi edullisuusjärjestyksessä. Tukkuhinta asettuu kulloinkin kalleimman tuotantomuodon muuttuvien kustannusten mukaisesti. Käytännössä kivihiilivoimalaitoksien polttoainekustannukset määräävät sähkön pörssihinnan.

Ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen radikaalia vähentämistä. Siksi EU:ssa on määrätty muun muassa voimalaitosten hiilidioksidipäästöt luvanvaraisiksi. Voimalaitokset saavat rajallisen määrän päästöoikeuksia, ja voimalaitoksen omistajan on palautettava päästökauden lopussa viranomaisille toteutuneiden päästöjen verran päästöoikeuksia.

Jos päästöoikeuksia jää yli, ne voidaan myydä niitä tarvitseville. Vastaavasti, jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneita päästöjä, niitä on hankittava lisää. Tällä tavoin muodostuu päästöoikeuksille hinta niiden kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Päästöoikeuksien markkinat käynnistyivät vuonna 2005. Tällä oli dramaattinen vaikutus sähkön hintaan ja voimayhtiöiden voittoihin, koska kuluttajat joutuvat maksamaan päästöoikeuden myös sellaisesta sähköstä, jonka tuottaminen ei ole synnyttänyt lainkaan hiilidioksidipäästöjä.

Koska hiilidioksidipäästöjä aiheutuu Pohjoismaiden sähköntuotannon viidesosasta, sähkön käyttäjät, niin teollisuus kuin kotitaloudetkin, maksavat voimayhtiöille viisinkertaisesti näiden maksamien päästöoikeuksien hinnan.

Tämä ei voi olla oikein sähköä paljon tarvitsevan teollisuuden eikä kotitalouksien kannalta.

Hallitus on tarttunut tähän vääryyteen pyrkimällä säätämään voimayhtiöiden ansiottomien voittojen leikkaamiseksi ns. windfall-veron. Vastaavia veroja on myös muissa Pohjoismaissa. Sekä teollisuuden että kotitalouksien kannalta pyrkimys on hyvä, mutta lääke on väärä: se ei laske sähkön hintaa.

Teknologiateollisuus on esittänyt yhden vaihtoehdon, jossa sähkömarkkina erotettaisiin päästöoikeusmarkkinasta. Mallin mukainen toiminta säästäisi sähkön käyttäjien rahoja pelkästään Suomessa luokkaa miljardi euroa vuodessa.

MARTTI KÄTKÄ johtaja Teknologiateollisuus ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu