Pikapääkirjoitus: Hallitus elvyttää ja säteilee tyytyväisyyttä itseensä

Sanna Marinin (sd.) hallitus julkisti ensi vuoden budjettinsa. Se on samalla pääministeri Marinin ensimmäinen koko vuoden budjetti ja hyvin erikoinen budjetti.

Valtion ensi vuoden menot arvioidaan budjetissa 64,2 miljardiksi euroksi. Valtion tulot ovat 53,4 miljardia euroa. Tuloista verotuloja on 45,2 miljardia euroa. Valtion budjetti on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen. Tänä vuonna valtion alijäämä on sitäkin korkeampi eli 17,6 miljardia euroa.

Valtion velka nousee ensi vuonna noin 135 miljardiin euroon.

Hallitus siis elvyttää. Pääministeri Marin puhui voimakkaasta elvyttämisestä. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi hallituksen ottavan jossakin määrin velkaa, ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) oli tyytyväinen, että juuri kukaan ei vaadi nyt leikkauksia. Vanhasen mukaan elvyttävä budjetti on kuin talouden oppikirjasta.

Hallitus siis keskittyy elvytyksellä pitämään taloutta käynnissä. Valtiovarainministeri Vanhanen halusi korostaa, että tähän saakka Suomi on onnistunut hoitamaan talouskriisiä paremmin kuin useimmat maat.

Suomen bruttokansantuote on laskenut viime vuoden viimeisesti neljänneksestä -6,3 prosenttia. Ruotsissa bkt on pudonnut -8,1, Saksassa -11,5, euroalueella -15,0, Ranskassa -18,8 ja Espanjassa -22,8 prosenttia.

Suomi elvyttää ensi vuoden budjetissa niin kuin kaikki muutkin tuntuvat tekevän. Miten velkavuoret maksetaan? Kukaan ei osaa vastata.

Ensi vuonna talouden uskotaan Suomessa kääntyvän jo kasvuun.

Hallituksen budjetti on maailmalla nyt muodissa olevaa velkaelvytystä. Useimmat länsimaat velkaantuvat nyt kovaa tahtia ja keskuspankit niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin elvyttävät taloutta pumppaamalla rahaa markkinoille ja pitämällä korkoja alhaalla.

Suomi noudattaa ensi vuoden budjetissa tätä yleistä kehittyneiden länsimaiden talouspolitiikkaa. Nyt elvytetään ja myöhemmin katsotaan, mitä velkavuorille aikanaan tapahtuu. Siihen ei kenelläkään tunnu olevan vastausta.

Marinin hallituksen budjettitiedotustilaisuudessa oli kaikkien viiden hallituspuolueen puheenjohtajat. He säteilivät tyytyväisyyttä, sillä leikkauksia ei tarvinnut tehdä vaan menoja voitiin lisätä. Suurin osa uusista menoista on kertaluontoisia. Pysyviksi menoiksi hallitus nimesi vain 40 miljoonaa euron menot.

Keski-Suomen kannalta budjetissa tuli ratarahaa Jämsän seudulle ja tierahaan nelostielle Äänekosken ja Viitasaaren välille. Näihin hankkeisiin saadut rahat pitää listata Keski-Suomen kannalta plussaksi ja maakunnan hallituspuolueiden kansanedustajille meriitiksi.

Marinin hallituksen näytön paikka on koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen. Kykeneekö se sitten tasapainottamaan taloutta? Nyt nämä huolet vieritettiin ainakin ensi vuoteen ja ilmassa on hieman sellaisia piirteitä, että hallitus haluaisi jättää talouden kuntoonlaiton vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen tulevalle seuraavalle hallitukselle. Se olisi vastuutonta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu