Tiedotteen otsikko voi olla tylsä, mutta sen sisältö voi silti olla yhtä pippuria. Metsäteollisuus ry lähestyi tänään kello 14.13 julkisuutta otsikolla: "Metsäteollisuus rakentaa tulevaisuuden kasvua".
Tiedotteen toisessa kappaleessa kerrotaan sitten oikea asia ja uutinen: "Metsäteollisuus ry:n hallitus on tänään päättänyt työelämäuudistuksesta, joka on osa toimialan päivitettyä strategiaa. Metsäteollisuus ry irtautuu työehtosopimustoiminnasta, ja työehdoista sopiminen siirtyy yritystasolle."
Metsäteollisuus irtautui kesällä 2016 Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. Metsäpatruunat pitivät EK:ta liian nyhverönä kiky-sopimuksen valmistelussa.
Nyt Metsäteollisuus ottaa voimakkaan askeleen eteenpäin. Kun EK puhuu paikallisesta ja yrityskohtaisesta sopimisesta, mutta käytännössä koordinoi rautaisella otteella pienempiäkin neuvotteluja, Metsäteollisuus kertoo nyt siirtyvänsä yrityskohtaisiin neuvotteluihin.
Haaste on työntekijäpuolelle kova. Paperiliiton asema saattaa heikentyä, kun UPM, Metsä Group ja Stora Enso neuvottelevat itsenäisesti omat työehtosopimuksensa. Tällainen hajautus voi repiä ammattiyhdistysliikkeen rivejä.
Mahdollista on myös toisensuuntainen kehitys. Siinä ay-liike radikalisoituu ja laittaa yksittäisiä yhtiöitä tiukoille. Metsäteollisuuden kohdalla tuo riski lienee pieni, sillä suuret suomalaiset metsäyhtiöt ovat vahvasti kansainvälisiä. Lakot yhdessä maassa eivät yhtiöitä horjuta vaan pikemminkin ay-liikettä.
Metsäteollisuuden malli puhuttaa varmasti lähiviikkoina työnantajapuolta, ay-liikettä ja poliitikkoja. Puheenvuoroissa tulemme kuulemaan tiukkaa vastustusta ja voimakasta puolustamista.
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on nyt vahvasti muuttumassa. Keskitetyt tupot ovat olleet jo vuosia historiaa. Tilalle tulivat voimakkaasti koordinoidut liittokohtaiset sopimukset.
Nyt metsäteollisuus vie sopimista yrityksiin. Työehtosopimuksista tulee näin myös kilpailukeino. Se yritys, joka onnistuu sopimaan itselleen parhaat työehtosopimukset, saa kilpailuetua muihin nähden.
Ammattiyhdistysliike pyrkinee kaikin keinoin estämään liittopohjaisen sopimisjärjestelmän purkautumisen maamme työmarkkinoilla. Työnanajapuolella lienee kahdenlaisia ajatuksia. Ainakin globaalit yritykset mieluusti sopisivat työehdot yrityskohtaisesti, koska niillä on aina vääntövoimana työn siirtäminen ulkomaille.
Kotimarkkinayrityksiin ay-liikkeen radikalisoituminen iskisi kovasti ja liittokohtaiset saattavat säilyä pidempään vahvassa roolissa. Kotimarkkinayrityksillä on myös motiivi estää kilpailevaa yritystä saamasta yrityskohtaisella sopimisella itselleen kilpailuetua.
Metsäteollisuuden torstainen tiedote aloitti tylsästä otsikosta huolimatta uuden ajan Suomen työmarkkinoilla. Liittojen valta voi nyt murtua.