Juho Kauton kansanedustajakolumni: Opiskelijoiden uupuminen on huolestuttavaa

Juho Kautto

Koronaepidemia on vaivannut Suomea jo reilun vuoden ajan. Epidemia on tuonut paljon inhimillistä ja taloudellista hätää lukuisiin perheisiin.

Julkinen keskustelu on painottunut epidemian taloudellisiin vaikutuksiin erityisesti yrittäjille ja lukuisille lomautetuille tai irtisanotuille työntekijöille. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä näissä ryhmissä on kannettu ja kannetaan suurin taloudellinen taakka ja he tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen.

Mielestäni kuitenkin liian vähäiselle huomiolle on jäänyt opiskelijoiden kokema uupumus epidemian aikana. Erityisesti tämä koskee korkeakouluopiskelijoita, joille etäopetus on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus jo lähes vuoden ajan.

Digitaalinen harppaus etäopiskeluun on ollut valtava ja sujunut monelta osin mainiosti. Etäopiskelusta tulee toivottavasti luontainen osa korkeakouluopintoja epidemian jälkeenkin, sillä se antaa valtavat mahdollisuudet opiskella paikkariippumattomasti. Hieno asia siis kaiken kaikkiaan.

Kaikille ei pelkkä etäopiskelu kuitenkaan sovi ja näistä nuorista olen huolissani epidemian pitkittyessä.

Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin yliopisto-opiskelijoiden jaksamista koronaepidemian aikana. Kyselyyn vastasi 2500 Helsingin yliopiston opiskelijaa ja tulokset ovat pysäyttäviä.

Nyt pitää kiinnittää huomiota koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

Tulosten mukaan jopa 42 prosenttia opiskelijoista on uupunut tai heillä on riski uupua etäopinnoissa. Poikkeuksellista on myös, että pahiten uupumista kokevat opintojen alussa olevat nuoret. Aiemmin juuri uudet opiskelijat ovat olleet vähiten uupuneita ja erityisen motivoituneita opinnoistaan.

Kysely tehtiin vuoden 2020 kevään kokemusten perusteella ja voisi uskoa, ettei tilanne ole ainakaan helpottunut, sillä suurella osalla korkeakouluopiskelijoista etäopetus on jatkunut näihin päiviin saakka.

Etäopetukseen siirtyminen on varmasti ollut perusteltua mutta samalla se aiheuttaa valtaisaa painetta opiskelijoille. Erityisesti tämä korostuu vasta opintonsa aloittaneiden osalta, sillä opiskeluun kuuluu tärkeänä osana myös opiskelijayhteisöön kiinnittyminen ja toisten opiskelijoiden antama tuki.

Korkeakouluopintojen elämänvaiheeseen kuuluu muutakin kuin pelkkää opiskelua. Tänä aikana luodaan suurelta osin niin opintojen, kuin muunkin elämän kannalta välttämättömiä ihmissuhteita.

Opiskelijayhteisöjä luodaan myös luentosalien ulkopuolella, millä on suuri merkitys opintojen suorittamisen kannalta. Koronaepidemia ei siis vaikeuta suoranaisesti pelkästään opiskelua.

Poikkeustilanteet ja etäopetuksen vaikeudet koskettavat erityisesti niitä opiskelijoita, jotka muutoinkin tarvitsevat tukea opinnoissaan. Epidemian aikana on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

Uskon, että oppilaitoksissa tehdään kaikki mahdollinen, ettei yksikään nuori epidemian takia joudu lopettamaan opiskelua. Ennen kaikkea katse tässäkin asiassa kohdistuukin valtiovallan toimien puoleen.

Hallitus on kyllä onneksi toiminut asian korjaamiseksi. Epidemiaan liittymättömänä asiana voi mainita mittavat taloudelliset lisäykset yliopistoille sekä ammattikorkeakouluille, kuten muillekin koulutusasteille. Näillä osaltaan turvataan riittävä ja tasokas opetus tulevaisuudessa ja vahvistetaan oppilashuoltoa.

Itse epidemian aikaisia toimia on myös tehty. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt juuri ammattikorkeakouluille ja yliopistoille sekä näiden opiskelijakunnille kuusi miljoonaa euroa avustuksia, joiden tarkoitus on parantaa opiskelijoiden hyvinvointia ja ohjausta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeissa muun muassa kehitetään ja järjestetään matalan kynnyksen palveluja sekä pienryhmä- ja vertaistukitoimintaa. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opintopsykologipalveluja sekä korkeakouluopiskelijoiden ohjauspalvelua.

Tärkeitä toimia kaikki ja toivottavasti näillä saadaan vaikutuksia aikaan, jottei yhdenkään nuoren opiskelu lopu epidemian takia.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja Keski-Suomesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.