Europarlamentaarikko Henna Virkkusen vierailijakolumni: Ilmastopaine kasvaa huippukokouksen alla

Henna Virkkunen

Hyviä uutisia: Eurooppa, samoin kuin Suomikin ylitti reippaasti vuodelle 2020 asetut päästövähennystavoitteensa. EU-alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet jo 25 prosenttia vuodesta 1990 samalla kun unionin alueen bruttokansantuote on kasvanut yli 60 prosenttia. Se osoittaa, että kestävä kasvu on mahdollista. Asioita on vain tehtävä uudella tavalla.

Koronapandemia ja sen tuomat rajoitukset vaikuttivat nekin toki päästöihin hetkellisesti. Maailmanlaajuisesti viime vuonna raportoitiin päästöissä noin kuuden prosentin lasku, suurin pudotus sitten toisen maailmansodan.

Ilmakehän lämpeneminen ei notkahduksesta kuitenkaan hidastunut ja päästötkin ovat taas kasvusuunnassa. Varmasti jotkut pandemian tuomat muutokset, kuten digitalisaation mahdollistamat etätyöt ja verkkokaupan kasvu jäävät pysyvästi ihmisten arkeen, mutta eivät vähennä tarvetta edelleen tiukentaa ilmastotoimia.

Aivan näinä päivinä EU-tasolla pitäisi päättää historiallisesta ilmastolaista, joka paaluttaa lakiin EU:n tavoitteen olla ilmastoneutraali 2050.

Itse päätavoitteesta ollaan laajasti samaa mieltä, mutta vääntöä käydään EU-parlamentin ja jäsenmaiden välillä siitä, kuinka paljon vuoden 2030 välitavoitetta pitää tiukentaa, miten päästöt ja nielut lasketaan ja kuinka tavoitteet jyvitetään eri jäsenmaille.

Neuvotteluja käydään Brysselissä nyt yötäpäivää, sillä ensi viikon lopulla presidentti Joe Biden on kutsunut kokoon ilmastohuippukokouksen, jossa ilmastosopimukseen palanneen Yhdysvaltojen on määrä lanseerata oma kunnianhimoinen 2030 tavoitteensa. EU:lla on nyt iso paine saada omasta ilmastolaista sopu torstaihin mennessä.

On investoitava uusiin teknologioihin, innovointiin ja pilotointiin.

Kansainvälisessä politiikassahan ilmastopolitiikka on ollut oikeastaan ainoa sektori, jossa EU on kyennyt toimimaan yhtenäisesti ja pystynyt ottamaan globaalin johtajan roolin.

Muut ovat seuranneet esimerkkiä: Niin Japani, Etelä-Korea kuin Kanadakin ovat linjanneet pyrkivänsä Euroopan tavoin ilmastoneutraaliuteen 2050. Maailman suurin saastuttaja Kiina ilmoitti tavoitteekseen olla hiilineutraali 2060, ja Yhdysvallat palasi ilmastosopimukseen.

Olisikin aikamoinen pannukakku, jos meillä ei olisikaan ensi viikon kokouksessa itsellämme esittää uskottavaa suunnitelmaa. EU:n nykyiset päätökset riittävät vain 45 prosentin päästövähennyksiin, joten tahtia on tiukennettava.

Euroopan parlamentti ajaa välitavoitteen nostamista 60 prosenttiin, minkä puolesta itsekin lain käsittelyssä äänestin. Suomen kannalta tämä ei ole liian kova tavoite, sillä onhan Suomi itse linjannut tavoitteekseen olla jopa hiilineutraali jo vuonna 2035.

Lähes puolet suomalaisista asuu kunnissa, jotka ovat naulanneet vieläkin kovempia tavoitteita ja pyrkivät hiilineutraaliksi 2030. Myös Jyväskylä muiden suurten kaupunkien tavoin kuuluu tähän joukkoon.

Suuri osa EU-maista ei ole kuitenkaan valmis näin isoon harppaukseen. Tästä prosentista haetaan nyt kiivaasti sopua ennen huippukokousta. Laissa on myös tärkeä varmistaa, että ilmastoneutraaliuden tavoite koskee paitsi EU:ta yhteisesti, myös jokaista jäsenmaata erikseen.

Muutoin vaarana on, että edelläkävijämaiden kuten Suomen kontolle asetetaan yhä lisää päästövähennys- ja hiilinielutavoitteita samalla kun osa jäsenmaista luistelee löysin rantein tavoitteista läpi. Se olisi paitsi epäoikeudenmukaista, talouden ja ilmaston kannalta riskialtista.

Prosenttitavoitteita ja vuosilukuja on helppo lyödä pöytään, mutta niihin pääseminen onkin sitten kovempi juttu. Vaikka olemme tähän asti onnistuneet tavoitteiden saavuttamisessa, tahtia on nyt oleellisesti tiukennettava.

Tämä vaatii suuria muutoksia yhteiskunnilta. Liikenne, teollisuus, asuminen, rakennukset, energiantuotanto, kulutus, jätteet, maankäyttö, metsät. Kaikki on otettava luupin alle.

Olennaisinta on ottaa kaikkialla käyttöön tehokkaimmat ja taloudellisimmat tavat vähentää päästöjä.

Uudet teknologiat mahdollistavat tulevina vuosina monia eri tapoja tuottaa puhdasta energiaa ja myös kerätä hiilidioksidia talteen.

Näille mahdollisuuksille on pidettävä ovet auki. On investoitava uusiin teknologioihin, niiden tutkimukseen, innovaatioihin ja pilotointiin.

Elvytyspakettikin avaa tähän uusia mahdollisuuksia, sen potista on määrä käyttää EU-tasolla yli kolmannes ilmastoneutraaliuden edistämiseen. Suomen teollisuudelle ja puhtaille teknologioille tämä avaa uusia vientimahdollisuuksia.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen europarlamentaarikko (kok.).

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.