Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Bella Forsgrénin kansanedustajakolumni: Miksi äänestysprosentti oli niin alhainen?

Bella Forsgrén

Kuntavaalit ovat vihdoin ohi. Osa on sitä mieltä, että vasta viimeisinä viikkoina päästiin vauhtiin ja osa taas poti kisaväsymystä jo pidempään.

Lopputulos herättää kysymyksiä demokratian tilasta ja äänestysaktiivisuudesta. Vain 55,1 % kävi vaaliuurnilla. Tulos on historiallisen huono. Olemmekin kaukana 1960–1980-lukujen huippuvuosista.

Meillä onkin nyt peiliin katsomisen paikka, jotta edustuksellinen demokratia on turvattu. Matalasta äänestysprosentista ei voi syyttää äänestäjiä. Yhteiskunnan ja poliitikkojenkin on tehtävä nyt kovasti töitä osallisuuden eteen.

Kuntavaaleissa on perinteisesti äänestetty huonosti, mutta korona sekoitti pakkaa lisää – eikä vähiten siirtämällä vaaleja.

Toisaalta tiedämme, että kansalaisten hyvinvointi vaikuttaa äänestysprosenttiin. Äänestysaktiivisuus liitetäänkin usein korkeaan koulutukseen ja varallisuuteen. Kun yhä useampi jätti nyt äänestämättä, meidän on kysyttävä, miten suomalaiset voivat. Koronan vaikutukset näkyvät varmasti tässäkin suhteessa jo nyt.

Äänestysprosentin osuutta alueellisessa eriarvoisuudessa on selvitetty vast’ikään Kalevi Sorsa -säätiön raportissa Eriarvoisuuksien Suomi - Alueelliset sosioekonomiset erot Manner-Suomessa. Raportin luvut perustuvat vuoden 2019 eduskuntavaaleihin, eivätkä ole täysin verrattavissa, mutta yhtä kaikki ennakoivat tilannetta.

Mitä pienissä kunnissa on tehty, kun niissä äänestettiin eniten?

Menestyvällä pääkaupunkiseudulla ja kaupunkien vaikutusalueilla keskimääräinen äänestysprosentti oli vuonna 2019 korkein eli 76, %. Kaupunkialueilla, joilla oli sosiaalisen syrjäytymisen riskejä, äänestysprosentti laski jo 70,3 %:iin. Sen sijaan Keskiverto-Suomessa keskimääräinen äänestysprosentti nousi hiukan eli 72 %:iin. Taantuvilla alueilla äänestysprosentti oli puolestaan matalin, vain 67,7 %.

Vastaavia katsauksia näistä kuntavaaleista saadaan vasta ajan kanssa. Nyt voinemme todeta jo, että äänestysaktiivisuus laski kautta maan. Kuntien kokoa tarkasteltaessa äänestysprosentti putosi eniten 10 001–20 000 asukkaan kunnissa (-5,2 %-yksikköä) ja vähiten yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (-2,3 %-yksikköä).

Huomattavaa on kuitenkin, että ahkerimmin näissä vaaleissa äänestettiin pienissä kunnissa. Äänestysprosenttitilastojen kärjessä komeileekin Utsjoki 81,6 %:llaan. Mitä pienissä kunnissa on tehty, kun niissä äänestettiin eniten? Tämä on tärkeä kysymys.

Oma veikkaukseni on, että pienissä kunnissa saatiin aikaan keskustelua myös paikallisista asioista. Päivänpoliittisen keskustelun ja median osalta onkin huomautettu, että tänä keväänä ei paneuduttu juurikaan asioihin, joihin kuntavaalit vaikuttavat eniten. Sen sijaan puhuttiin paljon valtakunnallisista asioista. Keskityttiinpä välillä pääministerin aamupalaankin.

Politiikan viestinnällistyminen vaikuttaa varmasti siihen, miten äänestäjät kokevat oman asemansa. Tilanne on kahtiajakoinen: Poliitikoilta odotetaan vahvaa henkilöbrändiä, alati nopeatempoisempaa reagoimista ja vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Tässä on hyviäkin puolia, mutta politiikka on varsin pragmaattista, hidasta ja vähemmän dramaattista kuin media antaa olettaa.

Poliitikon työ on istua kokouksissa ja neuvotella päivästä toiseen, mutta tästä ei tietenkään saa otsikoita. Samalla äänestäjien kuva asioiden yhteisestä hoitamisesta vääristyy.

Kuntavaaleissa ehdolla oli valtava joukko suomalaisia. Itseäni harmittaa, että vaalien alla tavallisten ihmisten ääni ja tärkeinä pitämät teemat jäivät ainakin osin kuulematta julkisuudessa. Ehdokkuus on valtava ponnistus, jossa ehdokas pistää itsensä likoon yhteisten asioiden puolesta. Sosiaalinen media tarjoaa monille mahdollisuuksia, mutta samalla vaatimukset vahvasta henkilöbrändistä tuntuvat koskettavan myös kuntavaaliehdokkaita. Se asettaa aika isoja vaatimuksia.

Seuraava iso kysymyksemme kuuluukin: Miten keskustella politiikasta ja yhteisistä asioista niin, että kaikkien osallisuus todella toteutuisi?

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja Keski-Suomesta.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut