Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Nimellä Pekka Mervola: Miksi Marin ja Stubb saivat eri kohtelun?

Pekka Mervola

Pekka Mervola

Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselta valmistui huhtikuussa mielenkiintoinen maisterin tutkielma eli pro gradu. Ella-Maria Suhonen vertaili Suomen kielen gradussa kirjoittelua kahdesta pääministeristä heidän pääministeriksi nousunsa ajoilta.

Paljastetaan jo tähän alkuun tutkielman hätkäyttävin tulos. Sanna Marinista (sd.) rakennettiin jutuissa neutraaleilla sanavalinnoilla helposti lähestyttävä ja sovinnainen kuva. Teksteissä haluttiin lukija Marinin puolelle.

Alexander Stubbia (kok.) kritisoitiin avoimesti jo ennen virallista nimityspäivää ja hänet esitellään epäsovinnaisena hahmona. Kirjoittelu oli paikoin jopa hyvin negatiivista.

”Miehistä on totuttu kirjoittamaan politiikan diskurssin sisällä kautta aikojen, joten tietynlainen varovaisuus on jäänyt pois kielen käytöstä”, Suhonen pohtii eroja.

Lähdeaineistona gradussa on 40 Helsingin Sanomien pääkirjoitusta, kolumnia, kommenttia ja artikkelia. Tutkituissa teksteissä ei ollut uutisjuttuja.

20 kirjoitusta käsitteli Marinia ja toiset 20 kirjoitusta Stubbia. Aineistot oli koottu ajanjaksoilta, jolla kumpikin oli valittu pääministeriksi. Osa kirjoituksista oli ennen virallista nimityspäivää ja osa heti sen jälkeiseltä ajalta.

Politiikan kirjoittamisessa henkilöitä kohdellaan sukupuolen perusteella eri tavalla. Ero on yllättävän näkyvä ja suuri.

Kirjoitukset kuvastavat, miten Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus ja politiikantoimittajat suhtautuvat kahteen pääministeriin. Todennäköisesti tulokset heijastelevat myös sitä, miten etelän medioista ainakin Ylessä suhtauduttiin samaan aikaan näihin kahteen poliitikkoon. Helsingin Sanomat ja Yle ovat arvomaailmaltaan lähellä toisiaan.

Politiikan tutkiminen kielentutkimuksen menetelmin on virkistävää luettavaa. Suhonen käy diskurssianalyysillä lävitse Marinin ja Stubbin kohtelua.

Mariniin liittyy viisi diskurssia. Ne ovat politiikan diskurssi, iän diskurssi, naiseuden diskurssi, yksityishenkilön kuvaamisen diskurssi ja suosion diskurssi. Ne tuottavat täyteläisen ja myönteisen kuvan Marinista. Politiikan diskurssi on Marinin osalta neutraali.

Stubbiin liittyy kolme diskurssia, jotka ovat politiikan diskurssi, osaamisen ja kokemuksen diskurssi sekä epäsovinnaisuuden diskurssi. Politiikan diskurssi on Stubbin osalta Marinia kriittisempää ja paikoin jopa hyvin negatiivista.

Tutkielma kuvaa, kuinka Marinia kohdeltiin sukupuolensa ja ikänsä yhdistelmän takia kuin silkkihansikkailla. Stubbin osalta sukupuoli tai ikä tai sen yhdistelmä eivät tuottaneet tällaista pehmeää kohtelua; häntä kohdeltiin kuin täysiveristä poliitikkoa.

Kumpikin oli jo pääministeriksi noustessaan täysiverinen poliitikko eli ministerinä toiminut kansanedustaja.

Tasa-arvo ei Suomessa näytä toteutuvan. Eri sukupuolia olevien poliitikkojen kohtelun pitäisi olla samanlaista – elleivät sitten syynä ole kirjoittajien poliittiset sympatiat tai antipatiat.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut