Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Nimellä Pekka Mervola: Asevelvollisuus on tasa-arvorikos

Pekka Mervola

Pekka Mervola

Ensiksi pitää todeta, että otsikko ei ole muodollisesti totta, sillä asevelvollisuus ei ole tasa-arvon vastaista. Tähän syynä on se, että tasa-arvolakia säädettäessä eduskunta jätti tietoisesti asevelvollisuuden lain ulkopuolelle. Siksi tasa-arvolaissa sanotaan, että asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille ei ole pidettävä sukupuoleen perustuvana syrjintänä.

Näin siis vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei ole laissa tasa-arvon vastaista. Eikä se ole lain mukaan tasa-arvorikos.

Suomi on monissa indekseissä maailman tasa-arvoisimpia maita, parhaimmillaan Islannin jälkeen maailman toiseksi tasa-arvoisin.

Tasa-arvoindekseissä ei huomioida vain toista sukupuolta koskevaa asevelvollisuutta. Se on tietoisesti jätetty indeksien ulkopuolelle.

Jos miesten asevelvollisuus huomioitaisiin indekseissä, Suomi ei olisi tasa-arvossa kärkijoukoissa.

Vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei siis ole virallisesti tasa-arvon vastaista, vaikka se on tietenkin täysin tasa-arvon vastaista.

Suomen on jo aika siirtyä 2000-luvulle ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen Norjan sekä Ruotsin malliin. Armeija on miesten velvollisuutena menneen maailman arvomaailmaa.

Vain yhtä sukupuolta koskeva asevelvollisuus on nykyisin maamme suurin rakenteellinen tasa-arvoa loukkaava käytäntö. Sitä voi pitää myös maamme suurimpana tasa-arvorikoksena, mutta historiallis-yhteiskunnallisten näkemysten takia siltä halutaan sulkea silmät.

”Asevelvollisuus on sukupuolten tasa-arvon sokea piste”, kirjoittaa Jyväskylän yliopiston tutkija Jussi T.S. Heikkilä varusmieskoulutusta pohtivassa kirjoituksessaan Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 2/2021.

Hän jatkaa: ”Varusmieskoulutus on miehiin kohdistuva julkisin varoin rahoitettu näkymätön koulutusinvestointi ja toisaalta sukupuolen perusteella määräytyvä vero.”

Norjassa siirryttiin sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen vuonna 2015. Myös Ruotsi palatessaan asevelvollisuuteen vuonna 2017 otti käyttöön sukupuolineutraalin asevelvollisuuden.

Yhdysvallat siirtyi miehiä koskevasta asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan vuonna 1973. Ammattiarmeija avasi naisille tien sotilasasuun.

Asevelvollisuuden kehittämistä pohtii työryhmä, joka luovuttaa syksyllä mietintönsä puolustusministeri Antti Kaikkoselle (kesk.).

Kaikkonen on kertonut miettivänsä, voisiko kutsunnat ulottaa poikien lisäksi tyttöihin, mutta asevelvollisuus säilyisi vain miehiä koskevana.

Naiset kouluttautuvat Suomessa 13 vuotta ja miehet 12 vuotta 7 kuukautta. Jos armeijan käynti katsotaan kouluttautumiseksi, se lisäisi miesten koulutustasoa keskimäärin 6–7 kuukaudella eli ohi naisten. Ja olisi etu miehille.

Mutta armeijaa ei työelämässä ja muutenkaan katsota koulutukseksi.

Käytännössä armeija heikentää miesten kouluttautumista, sillä se luo hankalan välivuoden ja vaikeuttaa opintoihin pyrkimistä. Armeija myös myöhentää ja siten heikentää työelämän urakehitystä.

Armeijan käynti on harvinaista naisten parissa. Vuonna 2019 vapaaehtoisen asepalveluksen suoritti 1 265 naista ja 24 000 miestä. Naisten osuus varusmiespalveluksen suorittaneista on viime vuosina ollut yleensä alle viisi prosenttia.

Asepalvelus ja maanpuolustaminen ei siis ole ollut nuorten naisten suosiossa.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli mahdolliseksi vuonna 1995. Ensimmäisenä vuonna palvelukseen hakeutui 793 naista mutta siitä innokkuus hiipui aika nopeasti runsaan 400 naisen vuositasolle. Vasta neljän viime vuoden aikana vapaaehtoisten naisten määrät ovat nousseet.

Naisten oikeus palvelukseen tuli puolustusministeri Elisabeth Rehnin (r.) ministerikauden seurauksena. Rehn oli asian puolella. Rehnillä on myös ansiot aikanaan suuressa ja käänteentekevässä F-18 Hornetien hankintapäätöksessä.

Asevelvollisuus on vihdoin syytä muuttaa sukupuolineutraaliksi.

Suomi on ajautunut kohti valikoivaa asevelvollisuutta, sillä osa miehistäkin vapautuu armeijasta – jopa moni ammattiurheilija.

Asevelvollisuuden suorittaminen on nuorilta miehiltä lupaus uhrata henkensä maan puolesta. Suomen itsenäisyyden aikana miehiä on kuollut väkivallan takia enemmän kuin naisia.

Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokannan mukaan talvi- ja jatkosodan aikana kuoli 94 269 miestä ja 403 naista. Moni mies maksoi hengellään velvollisuutensa.

Tasa-arvolaki tuli voimaan tammikuussa 1987. Nyt 2020-luvulla on jo aika tunnustaa asevelvollisuus tasa-arvokysymykseksi laissa.

”Millaisia reaktioita syntyisi, jos miehille ja naisille määrättäisiin lakisääteisesti erilaiset tuloveroasteet”, professori Panu Poutvaara kysyi kirjoittaessaan asevelvollisuuden taloudellista vaikutuksesta Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa jo vuonna 2010.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut