Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Pekka Mervola Huomioita: Kepun uhri kirjoittaa median saippuaoopperaa

Pekka Mervola

Pekka Mervola

Antti-Pekka (A.-P.) Pietilä, 67, on yksi viime vuosikymmenten erikoisimmista suomalaisista lehtimiehistä. Hän on nousi urallaan ylös, lähes huipulle saakka, putosi ryminällä alas ja nousi uskomattomalla sinnikkyydellä jälleen pinnalle. Pietilä keskittyy kirjassaan elämänsä suureen draamaan, erottamiseensa Ilta-Sanomien, tai Iltiksen kuten hän mieluusti kirjoittaa, päätoimittajan paikalta.

A.-P. on työteliäs ja ahkera. Siitä kertoo jo kirjan sivumääräkin (570 sivua). Hän on myös sanavalmis. Teksti on maukasta luettavaa. Siinä heitellään nimiä ja kerrotaan ihmisten hyvistä sekä huonoista hetkistä ja puolista. Teksti kiehtoo kuin Iltiksen juoru-uutiset.

A.-P. on myös sinnikäs ja taipuvainen uskomaan suuriin kykyihinsä. Ja uskomaan myös suuriin salaliittoihin. Kirjan pääteema onkin hänen päätoimittajakautensa loppuminen ja sen taustasyyt.

A.-P. pyrkii kirjoittamaan tutkimusta oman eronsa syistä. Se on lähtökohtana hankala; Lähes yhtä objektiivinen kuin Esko Ahon kertojana toimiminen lamavuosista kertovassa Ylen dokumentissa.

A.-P. olisi tehnyt fiksusti, jos hän olisi selvästi pitänyt kirjan elämäkertana ja muisteluina. Nyt hän välillä pyrkii todistelemaan eronsa taustasyitä. Se tulee selväksi, että omasta mielestään hän oli kepun uhri.

Päätoimittaja Pietilä kaatui mielestään siksi, että keskustan johto ja Sanoman johto salaliittoutuivat häntä vastaan. Kepu sai ikävän päätoimittajan sivuun ja Sanomat sai radioluvan keskustavetoiselta hallitukselta. Erityisen keskustalainen Sanomissa oli Mikael Pentikäinen ja vähän myös pienemmät lakeijat kuten Hannu Savola. Ja olisi siellä epäilyä vuotajasta ja yhtiön petturiastakin (kuten Heleena Savela).

Pietilän kirjaan ei voi suhtautua tietokirjana. Sitä se ei ole. Se on tuleville historiantutkijoille haastattelulähteen tasoinen lähde. Siitä saa yhden ihmisen näkemyksen asioihin.

Pietilän kirja käsittelee myös tätä yhtiötä eli Keskisuomalaista. Pietilä raportoi Alman ja Keskisuomalaisen taannoisen fuusion kaatumisesta kuulemiaan asioita. Niissä ei ole yllätyksiä eikä aiemmin kerrotun ylittäviä asioita, mutta hauskaa sisäpiiridraamaa tai perhepiirin "salaisuuksien" kerrontaa se on. Fuusio kaatui, kun hanke vuodettiin keuruulaislähtoisen Juhani Pekkalan päätoimittamalle Taloussanomille.

Jos tykkää lukea iltapäivälehtiä ja katsoa television saippuasarjoja, A.-P.:n kirja kannattaa lukea. Se on yksi pieni saippuasarjan jakso suomalaisen median historiaa. Värikkäästi kerrottuna.

Erinomaista on, että mediasta tulee myös kriittistä sisäpiirikirjoittamista. Siitä Pietilälle voi antaa pisteet vaikka olisi eri mieltäkin ja ei pitäisi hänen kirjaansa kirjoittamaa luotettavana tietona.

Kirjan nimi on vähän hassu: "Erkon verikoira - Sanomatalon salaiset päiväkirjat" Miksi Pietilä haluaa viedä itsensä Erkon kylkeen, vaikka se olikin päätoimittajien Erkki Laatikaisen ja Kari Hokkasen hänestä (ja Hannu Savolasta) käyttämä pilkkanimi? Miksi Pietilä pitää itseään verikoirana? Pikemminkin hän on kirjan perusteella sitkeä terrieri, jolla on pieni pää ja suuri ääni.

Tällä palstalla päätoimittaja Pekka Mervola tekee havaintoja lehtimiehen elämästä ja kohtaamistaan ihmisistä.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut