Kun olin 17-vuotias niin valmensin eräässä urheiluseurassa 10-12-vuotiaita lapsia. (..) Olin sitten viikonlopun vastuuvalmentajana 17-vuotiaana lähes 20 lapsen kanssa kolme päivää. Itkin iltaisin, kun ahdisti niin paljon, eikä ollut ketään kelle soittaa tai kysyä neuvoa. Myöhemmin myös selvisi, ettei leireillä koskaan tulisi olla yksin, vaan paikalla tulisi olla toinen valmentaja.
Olin teininä jätskikiskalla töissä. Palkka oli huimat 2,5e tunti. (..) Juhannuksena olisi pitänyt olla aamusta iltamyöhään yksin töissä. Olin tuolloin 13v.
Pahimmat huudot sain ensimmäisessä työpaikassani ollessani 18 v kun sairastuin vesirokkoon (..). Pomoa ei miellyttänyt saamani viikon sairasloma, joten hän veti kunnon kilarit puhelimessa ja mm. syytti valehtelusta, että en ole oikeasti sairas.
Nämä eivät ole Amnestyn raportteja lapsityövoiman sallivista maista vaan kertomuksia Instagramiin luodulta mieluummintyoton-tililtä. Tili pyytää jakamaan kokemuksia huonoista työpaikoista, ja kokemuksia onkin ehditty jakaa reilussa kuukaudessa jo sadoittain.
Tarinat kertovat työantajista, jotka jättävät palkanlisät pyynnöistä huolimatta maksamatta, teettävät laittoman pitkää työpäivää ja -viikkoa, rajoittavat vessassa käyntiä, katsovat läpi sormien seksuaalista häirintää ja kiusaamista sekä huutavat ja nöyryyttävät työntekijää muiden ihmisten edessä.
Moni kuvailee, kuinka työnantaja painostaa sairauslomalla olevia töihin ja pihistelee hygieniatoimissa siivous- ja ravintola-alalla. Erityisesti pandemia-aikana, johon osa kokemuksista sijoittuu, kertomukset ovat hälyttäviä.
Työntekijän oikeuksien opettelun pitäisi olla yhtä arkipäiväistä kuin yrittäjyyskasvatus.
Erityisen pysäyttävää on, että suuri osa kertojista on ollut väärinkäytöksen tapahtuessa alaikäinen tai nuori opiskelija. Siinä missä valtaosa työnantajista varmasti toimii vastuullisesti nuoria työllistäessään, liian moni tuntuu silti käyttävän hyväksi nuorten puutteellista tietämystä oikeuksistaan. Työnantaja on valta-asemassa suhteessa työntekijään, ja asetelma vain korostuu palkansaajan ollessa alaikäinen.
Kertomuksista valtaosa täyttää työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkit. Rikosuhripäivystyksen mukaan työperäisestä hyväksikäytöstä on kyse muun muassa silloin, kun työntekijälle maksetaan palkkaa alle työehtosopimuksen, häneltä evätään vapaapäiviä ja hänellä teetetään pitkiä työpäiviä ilman asianmukaista korvausta.
Työperäinen hyväksikäyttö mielletään usein maahanmuuttajia koskevaksi, ja yhteiskuntamme onkin surullisesti epäonnistunut heitä koskevien rikosten selvittämisessä. Nuorten työperäinen hyväksikäyttö vaikuttaa kuitenkin olevan sokea piste, jota ei välttämättä edes tiedosteta.
Mieluummintyoton-tili on tärkeä, sillä tähän mennessä nuorten oma näkökulma työntekoon on pitkälti sivuutettu. Otsikoihin pääsevät usein nuorten sijaan matalapalkka-alojen työnantajat, jotka ihmettelevät, miksei hyvä työ kelpaa.
Luontevin vaihtoehto perehdyttää nuoria oikeuksiinsa ennen ensimmäistäkään työpaikkaa olisi koulun perusaste.
Työelämän pelisääntöjen ja työntekijän oikeuksien opettelusta olisi tehtävä yhtä arkipäiväistä kuin yrittäjyyskasvatus on. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi osana yhteiskuntaoppia tai työelämään tutustumista yläkoulussa. Ammattiliitot pystyvät paremmin ottamaan nuorista kopin, kun heille on perusopetuksessa kerrottu työelämän perusoikeudet.
Opetuksen sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa, joiden valmisteluun me poliitikot emme pääse vaikuttamaan. Opetusministeriöllä on kuitenkin säännöllisesti erilaisia hankkeita, joiden avulla käytäntöjä voi yrittää juurruttaa koulujen arkeen. Työelämän pelisääntöjen käsittely olisi tervetullut lisä myös opettajankoulutukseen.
Työttömien syyllistämisen sijaan meidän on aika viimein ratkaista, miten työelämän laatua voidaan parantaa.
Inhimilliset työolot ja riittävä palkkaus ovat passeli keino niin hoitajapulaan kuin nuorisotyöttömyyteenkin.
Hoitamalla työolot kuntoon varmistamme, etteivät lastemme tarinat jatkossa päädy mieluummintyoton-tilille. Tämä on vastuullisten työnantajienkin etu.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja Keski-Suomesta.