Nimellä Pekka Mervola Iltalehti kärjistää ja luo ristiriitoja kokoomuksen eduksi

Journalistiikan emeritusprofessorit Raimo Salokangas ja Heikki Luostarinen kirjoittivat mielenkiintoisen yhteisartikkelin Kanava-lehteen. Salokangas on Jyväskylän yliopiston journalistiikan professorin paikalta eläköitynyt lehtihistorioitsija. Luostarinen on eläköitynyt Tampereen yliopistosta. Hän oli aikanaan Jyväskylän journalistiikassa professorina.

Artikkelin otsikko kertoo päätuloksen: ”Poliittisen lehdistön paluu”. Salokangas on tutkinut paljon lehdistömme 1900-luvun alkuvuosien poliittista historiaa.

Salokangas ja Luostarinen pohtivat artikkelissa iltapäivälehtien muuttunutta roolia yhteiskunnassa. Paperilehtien aikaan Ilta-Sanomat ja Iltalehti olivat suosittua viihtymislukemista, mutta kansallisen uutistenkertojan rooli oli Yleisradion kello 20.30 tv-uutisilla.

Enää Ylen tv-uutiset eivät ole merkittävässä roolissa. Salokankaan ja Luostarisen mielestä maksuttomat iltapäivälehtien verkkoversiot luovat nykyisin koko kansan tavoittavan yleisjulkisuuden.

Suomalaiset saavat uutisensa usein ensimmäiseksi iltapäivälehtien verkkosivuilta. ”Sillä, joka on ensimmäinen, on valtaa vaikuttaa siihen, mistä puhutaan ja miten puhutaan”, professorit huomauttavat. He muistuttavat, että Helsingin Sanomat tavoittaa vain puolet Iltalehden lukijamäärästä.

Journalistiikan emeritusprofessorien mukaan Iltalehden linja on lähellä kokoomuksen linjaa.

Salokangas ja Luostarinen porautuvat tutkimusartikkelissaan Iltalehden uutisointiin ja kirjoittamiseen vuosien 2018 ja 2021 välillä.

Heidän ensimmäinen tuloksensa on, että iltapäivälehdet ovat siirtäneet sisällön painopisteen viihteestä politiikkaan.

Toinen tulos on, että iltapäivälehdet ovat kopioineet Yhdysvalloissa toimivaksi osoittautuneen mallin: kärkevä, voimakkaasti kantaa ottava ja yhteiskunnan ristiriitoja korostava journalismi myy.

Porautuminen Iltalehden sisältöön pelkistää tuloksia. Salokankaan ja Luostarisen mukaan Iltalehden mielipiteellisyys ja jyrkkyys ovat kasvaneet vuodesta 2018 vuoteen 2021. Iltalehti osoittautui tutkimuksen aineistoanalyysissä erittäin poliittiseksi sisällöltään.

Vuosina 2018 ja 2019 Iltalehti puolusti porvarihallitusta ja moitti kovasanaisesti silloista pääoppositiopuoluetta SDP:tä. Vuonna 2021 asetelma oli päinvastoin. Iltalehti arvosteli jyrkästi uutisissa SDP:n johtamaa hallitusta ja tarjosi vaikkapa pääkirjoituksen sanamuodoissa tukea oppositiopuolue kokoomukselle.

Emeritusprofessorit vertailivat Iltalehden pääkirjoituslinjaa kokoomuksen ja SDP:n silloisiin ohjelmiin. Heidän mukaansa Iltalehden linja oli hyvin lähellä kokoomusta. Tämä ei ole historiallisesti yllätys, sillä Iltalehti perustettiin vuonna 1980 Uuden Suomen kolmanneksi painokseksi. Uusi Suomi oli kokoomuslainen ja kokoomusta lähellä oleva sanomalehti. Iltalehti on perinyt roolin. Linkit ovat myös henkilöissä.

Iltalehden nykyisen päätoimittajan Perttu Kauppisen puoliso on kokoomuksen viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä. Edellinen päätoimittaja Erja Yläjärvi oli edesmenneen kuopiolaisen keskustapoliitikko Toivo Yläjärven tytär. Yläjärvi on nyt Hufvudstadsbladetin päätoimittaja. Lehti on kielen kautta lähellä RKP:tä.

”Poliittinen lehdistö on palannut Suomeen Iltalehden muodossa”, professorit kirjoittavat. He kysyvät, saako se seuraajia.

Kysymys on väärä. Ylessä on vuosia korostunut vihervasemmistolaisuus ja Alfa-TV:ssä konservatiivisuus.

Medialla on erilaisia arvoja. Se on hyvä asia, kunhan lukija osaa ne havaita.

Kirjoittaja on päätoimittaja.