Sinuhe Wallinheimon kansanedustajakolumni | Tarvitsemme Suomeen uuden kasvun kaavan

Tasavallan presidentiltä Sauli Niinistöltä lähti Kultaranta-keskusteluista suorat terveiset vasemmistohallitukselle. Suomen ja valtion talouden perusta vaatii nyt hallitukselta erityishuomiota.

Samat terveiset tulivat valtiovarainministeriön kesän taloudellisesta katsauksesta. Kasvu hiipuu ja kasvureformeja ei ole näkynyt hallituksen työlistalla. Talouden kriisinkestokyky heikkenee päivä päivältä.

Presidentti eikä valtionvarainministeriö ole huolensa kanssa yksin. Monet miettivät sitä, että kaikki pidetään nyt mukana, kun nousevat hinnat ja korot kaventavat meidän jokaisen taloudellista liikkumatilaa? Miten taataan se, että suomalaisten rahat riittävät jatkossa ylipäätään elämiseen?

Kokoomuksen vastaus suomalaisten huoleen on uusi kasvun kaava. Kun suomalainen hoitaa osuutensa, hän myös saa yhteiskunnalta reilulta ja oikeudenmukaiselta tuntuvan vastineen.

Miten taataan se, että suomalaisten rahat riittävät?

Meille tuon kasvun kaavan olennainen osa on lupaus Suomesta, jossa työn vastaanottaminen on nykyistä helpompaa, ja jossa työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin tekemättä jättäminen.

Kun mahdollisimman moni meistä työkykyisistä on töissä, meillä on varaa ylläpitää meidän hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita. Muut Pohjoismaat meitä korkeammilla työllisyysasteilla käyvät tästä hyvinä esimerkkeinä.

Osana kasvun kaavaa ja vastauksena akuuttiin hintashokkiin haluamme keventää työn verotusta. Tämä työmiljardi toisi käteen palkansaajille satoja euroja vuodessa ja lisäisi ostovoimaa. Rahoituksen tähän hankkisimme verotusta ja menoja uudelleen kohdentamalla, ja kyllä, myös leikkaamalla.

Suurin osa suomalaisista ymmärtää, että leikatakin pitää, ja että velkaantumistahti on tällä hallituskaudella lähtenyt lapasesta.

Tutkimuslaitos Etlan mukaan peräti kolmasosa, eli noin 11 miljardia euroa näistä hallituksen yli 30 miljardin menolisäyksistä, on muita kuin koronan tai sodan hoitoon liittyviä menoja. Näistä menolisäyksistä pitää löytää välittömästi rahaa suomalaisten ostovoiman ylläpitämiseen.

Kolmas tärkeä osa uudessa kaavassamme on lupaus yhteiskunnan uudistamisesta ja Suomen pitämisestä kilpailukyisenä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Yksi tärkeimmistä avauksistamme tässä tulee olemaan Reilumman kilpailun Suomi -ohjelma, jonka tarkoitus on saada olemassa olevat markkinat ja kilpailu toimimaan nykyistä paremmin tavallisen kuluttajan, yrittäjän ja julkisen talouden parhaaksi.

Edessä ovat siis melkoiset epävarmuuden ajat. Tämä epävarmuuden aika voidaan voittaa vain yhteistyöllä ja optimismilla. Kokoomuksen resepti valoisampaan tulevaisuuteen on kasvun kaava.

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Keski-Suomesta.