Henna Virkkusen vierailijakolumni | Venäjän hyökkäyssota vauhdittaa EU:n ja Naton laajentumista

Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on ollut seurauksia, jotka eivät taatusti ole Kremlin tavoitteiden mukaisia. Suomi ja Ruotsi istuvat parhaillaan Naton huippukokouksessa tulevina jäsenmaina, ja viime viikolla EU-johtajat hyväksyivät Ukrainan ja Moldovan Euroopan unionin virallisiksi jäsenehdokkaiksi. Georgiallekin avattiin samaa näkymää.

Venäjän etupiiriajattelulle ei ole tämän päivän maailmassa sijaa. On käynyt päinvastoin: Vapaiden demokratioiden liittouma laajenee ja vahvistuu.

Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton jäsenyyskriteerit käytännössä heti. Ukrainalla, Moldovalla ja Georgialla EU-jäsenyyteen on vielä pitkä matka. Nyt näiden maiden polkua kohti unionia on tuettava.

Ukraina taistelee sitkeästi ja urheasti itsenäisyyden, vapauden ja demokratian puolesta ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Sen pieni naapuri Moldova, Euroopan köyhin 2,6 miljoonan asukkaan maa, on ottanut vastaan yli 100 000 Ukrainan pakolaista. On selvää, että tämä on tehnyt syvän vaikutuksen EU-maihin ja lisännyt halua ottaa maat nopeasti osaksi unionia.

Näin EU on perinteisesti toiminut: tavoitteena on Euroopan demokraattinen yhdentyminen. Jäsenyyksillä on tuettu muutoskehitystä demokratiaan siirtyneissä Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa sekä myöhemmin itäisessä Euroopassa rautaesiripun murruttua.

EU-sääntöjen mukaan jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa EU:n demokraattisia arvoja ja sitoutuu edistämään niiden toteutumista. Jäsenyyden ehtona ovat niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit: jäsenmailla täytyy olla vakaat hallintoelimet, joissa oikeusvaltioperiaate, demokratia ja ihmisoikeudet turvattu, sekä toimiva markkinatalous ja myös kyky suoriutua jäsenyyden tuomista velvoitteista.

Kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta hakivat EY-jäsenyyttä, se oli nopea prosessi. Maat olivat hallinnon, demokratian ja talouden puolesta täysin valmiita jäseniksi. Sen sijaan kaikilla nykyisillä hakijamailla on jäsenyyteen vielä paljon tekemistä. Kriteereistä ei pidä tässä tinkiä.

Ukraina on Venäjän massiivisen hyökkäyksen ja miehityksen kohteena. Sota on saatava loppumaan. Sen jälkeen edessä on valtava jälleenrakennus. Yli 40 miljoonan asukkaan maan jäsenyys on iso askel, ja sitä ennen Ukrainassa täytyy tapahtua todella paljon kehitystä. Toki myös pienessä Moldovassa.

Jäsenehdokkaiksi on jo aiemmin hyväksytty Albania (2014), Montenegro (2010), Pohjois-Makedonia (2005), Serbia (2012) ja Turkki (1999). Lisäksi Bosnia-Hertsegovina on jättänyt jäsenhakemuksen vuonna 2016, ja Kosovollakin olisi tähän haluja.

Kun EU:ssa on kohta kymmenkunta uutta jäsenehdokasta, pitää unionin tulevaisuutta pohtia myös tästä näkökulmasta. Yhteisön talouden rakenteita ja päätöksentekokykyä on tehostettava. Samoin peruspalikat EU:n arvojen, sääntöjen ja yhteisen linjan osalta pitää saada parempaan asentoon ennen uutta laajentumista. Uudistamisen tarvetta ei ole pelkästään hakijamailla, vaan myös EU:lla itsellään.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen europarlamentaarikko (kok.).