Pekka Mervola Huomioita Kesän avajaisten ehdoton puheenaihe oli konserttisali

Jyväskylän Kesän avajaisseminaarissa ja avajaiskonsertissa oli yksi puheenaihe ylitse muiden: konserttisali.

Tämän vuoden Jyväskylän Kesä avattiin virkeäsanaisella avajaisseminaarilla Jyväskylän yliopiston juhlasalissa. Hieno Aallon juhlasali oli avajaisseminaarille arvoisensa paikka ja tällä kertaa myös seminaari oli paikalle arvoisensa. Edes hieman kiemurasanainen seminaarin puheenjohtaja (ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sd.) ei pystynyt viemään keskustelusta terää, asiaa eikä keveyttäkään.

Seminaarin keskustelijat olivat Jyväskylän ja Lahden kaupunginjohtajat Timo Koivisto ja Pekka Timonen sekä Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.).

Sujuvasanainen Timonen otti paneelissa ajan sekä tilan ja pääsi kehumaan täydeltä laidalta Lahden hienoa roolia vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Lahti menee kovaa vauhtia jonon ensimmäisenä kaupunkina kohti hiilineutraaliutta. Se on Lahdelle kova kilpailuetu.

Kuopion Aleksi Eskelinen oli ehkä kaupunginjohtajien kanssa keskustelussa väärässä sarjassa, mutta sai hän heti aluksi sanottua, että Kuopio on maan suurin maidon- ja lihantuottajapaikkakunta.

Timo Koivisto ei jäänyt äänensä puolesta varjoon paneelissa, vaikka joutuikin aika tavalla puristelluksi Jyväskylän suuresta puutteesta konserttisalista.

Myllytyksen aloitti keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Hän on kuopiolaistaustainen mutta omaa hyvät tiedot Jyväskylästä puolisonsa kautta. Puoliso on entisen maalaiskunnan apulaiskunnanjohtajan Erkki Talvitien tytär.

Romakkaniemi haastoi kaikki kolme kaupunkia toteuttamaan suuria unelmia tai suuria tavoitteita. Lahdelle hän asetteli ympäristösuuntautuneena kaupunkina tavoitteeksi olla kaupunki, jossa on maamme ensimmäinen pienydinvoimala. Kuopion tavoitteena pitäisi olla korottaa Tahkovuoren huippu tuplakorkeuteen ja rakentaa sinne junarata. Jyväskylälle Romakkaniemi asetteli tavoitteeksi rakentaa kauan puhuttu konserttitalo.

Romakkaniemi sai Kesän yleisöltä aplodit.

Pian myös mainiosti sanaillut Kaarina Hazard ja oivasti välikevennyksiä tuonut Iiro Rantala liittyivät konserttisalin kyselijöihin.

Koivisto joutui puolustuskannalle. Hän sai lopulta sanottua, että valtuusto päättää asiasta tällä vaalikaudella. Mitä ja mistä valtuusto päättää, jäi epäselväksi. Epäselvää se tuntui myöhemmin illalla olevan myös kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Jaakko Selinille (kok.).

Koivisto myös puolustautui sillä, että Jyväskylä käyttää 10 miljoonaa euroa Paviljongin salin sähköisen akustiikan rakentamiseen. Se ei saanut vastakaikua yleisöstä. Jotta ei synny väärinkäsityksiä, niin muistutan, että konserttisalin rakentamattomuus ei toki oli Koiviston syytä. Ja Koivisto esiintyi seminaarissa hyvin, lähes yhtä hyvin kuin Timonen, Hazard, Romakkaniemi ja Rantala.

Avajaiskonsertissa Iiro Rantala jatkoi konserttitalon esiintuontia käyttäen niin tunnettuja sanoja kuin "minulla on unelma". Myös avajaiskonsertin yleisö aplodeerasi pitkään ja kuuluvasti konserttisalin vauhdittamispuheenvuorolle.

Oikean konserttisalin ja ehkä myös arkkitehtonisesti näyttävän konserttitalon puutteesta on tullut Jyväskylälle ilmiselvä imagohaitta ja häpeäpilkku. Vuosikymmenten keskustelu ja päättämättömyys vaikuttaa heikkoudelta.

Toivottavasti ei käy niin, että Lahdessa on pienoisydinvoimaloita käytössä ja Tahkovuori on valtavilla maansiirroilla korotettu tuplakorkeuteen ennen kuin Jyväskylässä on konserttitalo tai konserttisali. Toki täytyy muistaa, että Hippos-projekti alkaa myös hiljalleen tavoitella konserttitalon paikkaa iäisyyshankkeena.

Jyväskylän Kesän avajaiset, niin seminaari kuin konserttikin, olivat tänä vuonna virkeät. Ihmiset olivat hyväntuulisia. Lämmin kesä oli tehnyt tehtävänsä.

Kesäpuuhat voivat tehdä myös tepposensa. Yliopiston rehtorilla Keijo Hämäläisellä (kuva ylhäällä) oli otsassa komea punainen kuhmu ja naarmu. Hän oli pudonnut mökillä Viitasaarella katolta ja lyönyt päänsä ja vähän joka paikkaa kehossa.

Hämäläinen oli pessyt painepesurilla kattoa ja kiivennyt katolle siirrettävillä kulmatikkailla, jotka kääntyivät räystäältä kohti katon harjaa. Hän tuki jalkansa tikkaisiin, mutta sitten kävi niin, että tikkaat lähtivät liukumaan alaspäin ja kaatumaan. Rehtori tuli mukana alas ja putosi tikkaiden päälle. Kropassa on kuulemma 20 sentin välein kipeitä kohtia. Korvilla oli Peltorit, jotka kuulemma ottivat kovimman iskun vastaan ja otsa sai vain pienen osan osumasta.

Rehtori on fyysikko. Tällä kertaa hänellä taisi jäädä laskematta eri suuntiin suuntautuvat voimat kyllin tarkasti, kun näin pääsi käymään.

Mutta onneksi Hämäläinen vaikutti silti olevan ihan hyvävointinen itsensä.

Tällä palstalla päätoimittaja Pekka Mervola tekee havaintoja lehtimiehen elämästä ja kohtaamistaan ihmisistä.

Lue lisää aiheesta