Riitta Mäkisen kansanedustajakolumni | Kansalaisten ostovoimaa on tuettava inflaation pyörteissä

Helmikuussa alkanut Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa näkyy ja tuntuu yhä enemmän myös suomalaisten arjessa kiihtyvän inflaation ja hintojen nousun myötä.

Sähkölaskun kasvaessa moni pelkää edes ajatella tulevan talven lämmityskuluja. Ruokakaupassa käydessä jokainen meistä voi huomata, että kymmenellä eurolla saa huomattavasti aikaisempaa vähemmän ja bensapumpulla litrahinta on yhä korkealla, vaikka huippulukemista onkin päästy alas.

Ahdinko on todellinen niille, joilla on tiukkaa jo ennestään. Elinkustannusten nousu huolestuttaa myös niitä, joilla taloudessa on joustonvaraa.

Hallitus reagoi jo aiemmin hintojen nousuun tekemällä aikaistetun indeksikorotuksen sosiaaliturvaan ja nosti työmatkavähennystä. Toimet polttoaineen hinnan laskemiseksi näkyivät heti suoraan kuluttajilla. Eläkkeensaajille taas tehtiin veronkevennys. Inflaation nousu on kuitenkin jatkumassa odotettua pidempään ja pysynee korkealla tasolla.

On osattava kohdistaa valtion tukitoimet oikein.

Elokuun lopussa hallitus kokoontuu neuvottelemaan valtion ensi vuoden budjetista. On selvää, että tarvitsemme kriisin pitkittyessä tehokkaita täsmätoimia, joilla tavallisen ihmisen arkea helpotetaan elämisen kustannusten noustessa kohtuuttomasti.

Inflaatiokehitystä ei tule ruokkia jakamalla veronkevennyksiä holtittomasti valtion tulojen edelleen heiketessä. On siis osattava kohdistaa valtion tukitoimet oikein; niiden hinta ei voi olla liian kova hyötyihin nähden. Etusijalle on laitettava kovimman iskun ottavat; lapsiperheet, pieni- ja keskituloiset, eläkeläiset ja heidät, jotka joutuvat ajamaan työssäkäynnin vuoksi pitkiä matkoja.

Jo tehtyä matkakuluvähennyksen nostoa on jatkettava ensi vuonna ja harkittava sen korottamista. Lapsiperheitä voisi tukea varhaiskasvatusmaksuja alentamalla ja samalla edistää näin työllisyyttä kannustinloukkuja purkamalla. Ansiotuloveron keventämisen tulee kohdistua ennen kaikkea pieni- ja keskituloisille, eläkkeensaajia unohtamatta.

Kansalaisten taloudellisen tilanteen rinnalla myös julkisen talouden velkaantumisesta on syytä olla huolissaan.

Vielä hetki sitten odotimme vahvoja kasvun vuosia. Sota on kuitenkin muuttanut näkymää merkittävällä tavalla. On mahdollista, että talous sukeltaa jopa lyhytkestoiseen taantumaan, mikäli tilanne Euroopassa pahenee ja vaikutukset iskevät täydellä voimalla myös Suomeen.

Vastuullinen talouspolitiikka merkitsee, että työllisyysasteen hyvästä noususta pidetään kiinni. Tarvitsemme nyt paljon yhteistyötä, jotta turvaamme investointi- ja koulutuspanostukset, puramme kannustinloukkuja ja edistämme aktiivisesti kansainvälistä rekrytointia.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Keski-Suomesta.