Olemme Vladimir Putinin julman sodan seurauksena Saksa-vetoisessa energiakriisissä.
Saksa sitoi itsensä tiukasti Venäjän halpaan energiaan. Nyt Suomikin maksaa Saksan virheistä, vaikka energiajärjestelmämme on toinen kuin Saksan.
Vuonna 2010 tehty historian suurin energiapaketti takasi, että emme ole riippuvaisia muutamasta tuottajamaasta tai raaka-aineesta. Energialähteistä suurimman, bioenergian, osuus on vähän yli 20 %. Kasvussa ovat ydinvoima ja tuuli, laskussa fossiiliset.
Euroopan energiakriisi valuu kuitenkin meillekin montaa tietä, erityisesti sähköverkkojen kautta. Pohjolan ja muun EU:n välillä on yli 10 000 MW:n siirtoyhteydet. Muiden korkeista hinnoista tulee myös meille hintoja.
Fortumin Saksa- ja Venäjä-seikkailusta maksamme pitkälti yli kymmenen miljardia euroa. Eli, omien korkeiden hintojen lisäksi maksamme Uniperin saksalaisten asiakkaiden laskuista osan, Uniperin ja emo-Fortumin pelastamisesta puhumattakaan.
Onko oikein, että sähkömarkkinat saavat vapaasti rellestää?
Jopa yli 500 euroon/MWh kirineet sähkön hinnat iskevät nyt erityisesti niihin, joille jokapäiväisestä elämästä selviäminen tekee muutoinkin tiukkaa. Britannia, Puola, Hollanti, Ranska, Espanja ja Tanska ovat muutama esimerkki maista, joissa pieni- ja keskituloisimpia on tuettu avustuksin. Suomen toimia on vaikeaa kehua.
Yhteensä EU-maissa on päätetty noin 300 miljardin euron tuesta. Näissä maissa on toimittu EU:n suositusten mukaisesti heikoimpia tukien.
10 % rikkaimmista käyttää lähes 10 kertaa enemmän sähköä kuin pienituloisin 10 %. Rikkaimmat eivät ole vaarassa ”kaatua” sähkön hintaan, köyhimmät kylläkin.
Nyt on korkein aika arvioida, onko oikein, että sähkömarkkinat saavat vapaasti rellestää näissä oloissa. Sähkön hinnan tasolla kun ei ole paljoakaan tekemistä sähkön tuottamisen kustannusten kanssa.
Hinta määräytyy Nordpolissa viimeisimpien kalleimpien tarjottujen sähköerien perusteella. Hintaa seuraavat nekin, jotka eivät ole pörssissä. Eli, ilman omaa ansiotaan toiset alan toimijat tekevät valtavaa tiliä, toiset eivät. Molemmissa kansa maksaa viulut.
Sähkön hintakehitys tulisi irrottaa varsinkin kaasun hintakehityksestä. Euroopassa juuri kaasun hinta on noussut taivaisiin. Jos ei muuten niin hintakatolla.
Itku tosin on kurkussa, kun muistaa, kuinka hallitus lähti ajamaan turvetta alas tilanteessa, jossa hiiltä vielä kärrättiin maahan. Ja kylmä katse niihin, jotka edelleenkin jaksavat vastustaa energiapuun polttamista.
Kun sähkön hinta pysyy kuitenkin korkealla, pieni vihje ainakin niille pörssisähkön käyttäjille, jotka eivät ole sitä vielä huomanneet: mene Fingridin sivuille. Etsi sieltä ”Tuntihinta”-appi ja lataa se. Näet sähkön hinnan jokaiselle tunnille seuraavien 24 tunnin ajaksi. Ken pystyy silloin tinkimään sähköstään, tekee palvelun itselleen ja viime käessä kaikille muille.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen europarlamentaarikko (kesk.).