Henna Virkkusen vierailijakolumni | Energianiukkuuden aika Euroopassa

Energian hinta ja riittävyys on tämän syksyn kuumin aihe Euroopassa. Moni unionin jäsenmaa on ollut aivan liian riippuvainen Venäjän energiasta, eikä sen korvaaminen nopeasti ole helppoa.

Tästä energiakriisissä on kyse. Energian kysyntä on nyt paljon kovempaa kuin tarjonta. Kun Venäjän energiatuonti on leikkaantunut, samaan aikaan kuivuus verottanut vesivoimaa ja iso osa Ranskan ydinvoimasta ollut huoltokatkolla, on energiasta ollut niukkuutta. Se on näkynyt myös Suomen todella rajusti kohonneissa sähkön hinnoissa.

Talvesta tulee Euroopassa vaikea. Siitä kuitenkaan selvitään, ellei talvisää ole poikkeuksellisen kylmä. Kesä oli jo mittaushistorian kuumin.

Toisin kuin viime syksynä, Eurooppa on kuitenkin täyttänyt kaasuvarastonsa ja Suomikin saa toivottavasti Olkiluoto kolmosen verkkoon.

Nyt EU-tasolla haetaan kiivaasti keinoja energiamarkkinoiden tasoittamiseen.

Nopeimmin energian hintaa saataisiin alas säästämällä energiaa ja leikkaamalla kysyntähuippuja. Sitä komissio esittää myös viime viikon kriisipaketissaan. Tavoitteena on leikata kulutushuippujen aikaista sähkön käyttöä 5 prosenttia, ja vähentää kaikkiaan sähkön käyttöä 10 prosenttia maaliskuun loppuun mennessä. Mutta miten, se jää jäsenmaiden vastuulle.

Lisäksi EU-komissio esitti tilapäistä tuottokattoa uusiutuvalle energialle ja ydinvoimalle, ja fossiilisille puolestaan tilapäistä solidaarisuusmaksua. Näissä jäsenmaat keräisivät rahaa energiantuottajilta ja kierrättäisivät sen takaisin tukina kansalaisille ja yrityksille.

Näihin esityksiin suhtaudun jokseenkin varauksellisesti. Energiasta on lähivuosina kova pula, joten nyt pitäisi kaikin keinoin kannustaa Euroopan teollisuutta investoimaan kaikkiin vähäpäästöisiin energialähteisiin. Erilaiset tuottokatot ja lisäverot eivät tätä tavoitetta tue, vaan leikkaavat sekä yritysten investointihalua että -kykyä. Eikä näiden kerättävien varojen kohdentaminen oikein kuluttajille ole myöskään helppoa.

Energiamarkkinoiden rauhoittamiseksi tärkeintä olisi saada irrotettua kaasun hinta sähkön hinnasta. Euroopan kaasusta noin viidennes tehdään sähköllä, ja se kalleimpana tuotantotapana määrittää nyt kaiken sähkön hinnan. Keinoa tähän irtikytkentään ei kuitenkaan ole vielä löytynyt. Jäsenmaat torjuivat ajatuksen Venäjän kaasun hintakatosta, ja kaikelle kaasulle sitä ei ole rohjettu ehdottaa.

Osa on ehdottanut energiakriisin ratkaisuksi ilmastotoimien perumista. Tämä ei ole järkevää. Vaikka turpeen ja kivihiilen käyttöä joudutaan nyt jatkamaan aiottua pitempään, mahdollisimman pian on fossiiliset polttoaineet korvattava vähäpäästöisillä ratkaisuilla: auringolla, vesivoimalla, tuulella, bioenergialla, ydinvoimalla.

Kulunut kesä oli Euroopassa paitsi mittaushistorian kuumin, myös poikkeuksellisen kuiva. Kuivuus pahensi energiapulaa ja aiheutti valtavat metsäpalot. Tällä on vakavat seuraukset. Puhtaan energian investointeihin on siis nyt saatava lisää vauhtia, eikä painettava jarrua. Tässä kyse on myös huoltovarmuudesta.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen europarlamentaarikko (kok./ EPP).