Julkisen sanan neuvostoon (JSN) tuli maanantai-iltana 29. elokuuta kello 22.21 kantelu, joka poikkeaa neuvostoon normaalisti tulevista kanteluista. Nyt kantelijana oli lehden toimitus, kun yleensä lukijat kantelevat toimituksen tekemistä jutuista.
Kantelun alla oli yhden avustajan ja kahdeksan Åbo Underrättelserin (ÅU) toimittajan nimi. Kantelun kohteena oli lehden päätoimittaja. ÅU on Turussa ilmestyvä maamme vanhin ruotsinkielinen sanomalehti.
ÅU:n tapaus lähti liikkeelle jo toukokuussa. Lehden pääuutisen otsikko oli lauantaina 28. toukokuuta: ”Venäläissyntyinen turkulainen poliitikko levittää väärää tietoa”. Kahden aukeaman juttukokonaisuus kertoi vasemmistoliittolaisesta Leena Kaunislahdesta. Jutut oli kirjoittanut lehden avustaja, aiempi toimittaja Emma Strömberg. Seuraavina päivinä aihepiiristä tuli lisää juttuja.
Kesäkuun toisena päivänä päätoimittaja Tom Simola päätti, että lehti ei enää julkaise avustajan kirjoittamaa jälleen uutta jatkojuttua Kaunislahden tapauksesta. Tässä jatkojutussa olisi kerrottu vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajan Mirka Muukkosen sekä ryhmän reaktioista. Päätoimittajan mukaan tämä jatkojuttu ei olisi tuonut enää lisää uutta tietoa aiheesta.
Yleensä JSN käsittelee yleisön kanteluja. Nyt asialla olikin toimitus.
Tästä suivaantuneena Strömberg ja kahdeksan toimituksen jäsentä laativat kantelun JSN:lle. Kantelun mukaan päätoimittaja olisi alistunut ulkoiselle painostukselle, sillä Muukkonen oli kieltänyt toimittajaa julkaisemasta haastatteluaan. Muukkonen oli ollut yhteydessä myös päätoimittajaan.
Kantelun mukaan päätoimittaja loukkasi neljää journalistin ohjeiden kohtaa, kun hän ei antanut julkaista valmista juttua. Päätoimittaja taipui ulkoiseen painostukseen, kun journalistin ohjeiden mukaan toimituksellista päätösvaltaa ei pidä missään olosuhteissa antaa toimituksen ulkopuolisille. Päätoimittaja myös esti lukijoita saamasta yhteiskunnallisesti kiinnostavaa tietoa.
On yllättävää, että julkisen sanan neuvosto otti ÅU:n toimittajien kantelun käsittelyyn. Neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen olisi voinut todeta, että julkaisupäätös ei kuulu julkisen sanan neuvoston toimivaltaan.
Todennäköisesti JSN antaa tästä tapauksesta aikanaan vapauttavan päätöksen, sillä koko vapaan median ydinajatus on, että medialla on oikeus valita sisältönsä. Ja päätösvaltaa käyttävät päätoimittajat. Jos oikeus päättää sisällöstä kiistettäisiin, mediajärjestelmä muuttuisi. Kenen ehdoilla sisältöpäätökset silloin tehtäisiin: toimituskollektiivin vai vaikkapa yleisön? Kuka silloin vastaisi lain edessä sisällöstä? Linjaus tarkoittasi kaupallisen median päätösvallan sosialisoimista ”yhteiskunnalle” tai ”toimittajille”.
1960- ja 1970-lukujen yleisvasemmistolaisessa ilmapiirissä käytiin jo tämä taistelu vallasta joukkotiedotusvälineissä. Vasemmistoradikaalit halusivat vallan sisällöstä toimitusneuvostoille. Sen taistelun tuloksena lehdet kirjoittivat esille linjansa ja toimittajat velvoitettiin sitä noudattamaan. Tai etsimään uuden työpaikan.
JSN raotti ÅU:n tapauksessa outoa ovea. Julkisen sanan neuvoston ei pidä ryhtyä julkaisemattoman sanan neuvostoksi.
JSN lähtee harhapoluille, jos se ryhtyy ottamaan kantaa siihen, miksi joku media ei jotakin juttua julkaissut tai ehkä edes tehnyt.
Kirjoittaja on päätoimittaja.