Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nimellä Pekka Mervola Ylen budjetti kasvaa vaikka valtio leikkaisi menojaan

Lähes 600 miljoonan euron budjetilla Yleisradio on hätkähdyttävän suuri verovaroin ylläpidetty laitos. Ylen pyörittämiseen käytetään ensi vuonna lähes yhtä paljon valtion verotuloja kuin valtio käyttää varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen.

Tulevina vuosina Suomessa joudutaan leikkaamaan valtion menoja. Se tarkoittaa leikkauksia sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon, koulumenoihin ja lähes kaikkiin menoihin.

Yleisradiolle rahat kerätään erillisverolla ja siksi Yle on erityisasemassa. Jos yliopistoilta, kouluilta, sairaaloilta tai työttömiltä pitää leikata valtion velkaantumisen takia, Yleltä ei leikata. Ylen budjetti päinvastoin nousee indeksin ansiosta.

Nyt ensimmäisissä puolueissa on herätty ongelmaan. Kokoomus ja perussuomalaiset leikkasivat vaihtoehtobudjeteissaan myös Yleltä. Kokoomus palauttaisi Ylen indeksin vuoden 2019 tasolle ja säästäisi sillä 56,7 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset leikkaisivat Yleltä 144 miljoonaa euroa.

Ylen budjetti on ensi vuonna lähes 600 miljoonaa euroa.

Suomalaiset haluaisivat leikata Ylen menoja, jos edessä on julkisen talouden menonleikkaukset. Eva julkaisi 15. marraskuuta Vyötä kireämmälle -selvityksen.

Suosituin karsintakohde on puoluetuki. Sitten tulevat ministerit ja heidän avustajansa, eduskuntatyö, valtion virkamiehistö, presidentin kanslia, kehitysyhteistyö ja Yleisradio. Viimeiseksi kansalaiset haluaisivat leikata peruskoulusta ja toisen asteen opetuksesta, poliisilta ja rajavartiolaitokselta, varhaiskasvatuksesta, opintotuesta ja puolustusvoimilta.

Todennäköisesti Ylen budjetti kasvaa ensi vaalikaudella vaikka muista valtion menoista leikataan. 5–10 prosentin leikkaus rahoituksesta tuskin juuri näkyisi Ylen palveluissa.

Yleisradiolla on vahvoja tukijoita. Se on poliitikoille oma media. Yleisradio on eduskunnan alainen ja asetelmallisesti valtion näpeissä. Valtiovallan mediana Yle on vähän kuin Unkarin tai entisen itäisen Euroopan mediaa. Se ei ole demokratioiden vapaata mediaa, joka on riippumatonta poliittisesta päätöksenteosta ja siten demokratiassa vastavoima poliittisille päättäjille ja virkaeliitille.

Yle on integroitunut syvälle yhteiskuntaan. Vapaata markkinataloutta ajavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksessa on istunut Ylen toimitusjohtaja. Yle ei edusta markkinataloutta vaan päinvastaista eli valtionlaitosta ja veroja. Myös muita valtionlaitoksia, kuten Posti, on EK:n jäsenenä. Asetelma on epäterve.

Yle saa tukea myös poliittisen eliitin liepeiltä. Helsingin Sanomat säntää aina pääkirjoituksellaan puolustamaan Yleä, kun Ylen asemaa edes ripauksen kyseenalaistetaan. Näin kävi viikonloppunakin kokoomuksen ja perussuomalaisten varjobudjettien jälkeen. Helsingin mediapiireissä poikkinainti Ylen ja vapaan median ihmisten välillä on yleistä.

Myös lobbaripiireistä tulee Ylelle apua. Milttonin johtajan Ville Blåfieldin mielestä HS olisi voinut ”voimakkaamminkin puolustaa yleläisten kollegoiden asemaa”. Toinen Miltton-johtaja Erik Bäckman, entinen yleläinen, tviittasi: ”Älä äänestä puoluetta joka leikkaisi julkisen palvelun mediaa aikana jolloin natsit oikeasti pyrkivät valtaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Älä.”

Kansalaisia Miltton-johtajat eivät kuuntele. Miltton-johtajille tiedoksi: Juuri äärioikeisto ja -vasemmisto sekä diktatuurit haluavat valtion kontrolloimaa mediaa ja vaientaa vapaan median.

Kirjoittaja on päätoimittaja.